EViva –hanke on edistystä

Turun kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 29.11 vuoden 2011 talousarviosta ja sen myötä 500 000 euron määrärahasta liikunta-, kulttuuri- ja nuorisolautakuntien yhteiselle ennaltaehkäisevän virikkeellisen vapaa-ajan EViva –hankkeelle. Tämä on tärkeä poliittinen linjaus pienten hallintokuntien ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksestä.

Ennaltaehkäisystä puhutaan niin valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa, kuin toimintaa ohjaavissa strategisissa asiakirjoissa (esim. Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa 2009–2013). Sana on tuttu myös lukuisista juhlapuheista. Aidot panostukset ennaltaehkäisevään toimintaan ovat tästä huolimatta olleet melko vähäisiä, kun keskustelu turhan helposti kärjistyy ns. korjaavien ja ennaltaehkäisevien palveluiden vastakkainasetteluksi. Kuitenkin, jos verrataan sosiaali-, terveys- ja sivistystoimien menojen muutosta viimeisen vuosikymmenen aikana, näkyy eri hallintokuntien budjettikehityksissä huimia eroja. Samalla kun peruspalvelujen menot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, ovat nuoriso- ja kulttuurilautakunta saaneet tyytyä nollakasvuun ja liikuntalautakunta ainoana hallintokuntana jopa negatiiviseen budjettikehitykseen.

Juuri tästä syystä kaupunginvaltuuston tekemä päätös näiden hallintokuntien yhteistyön tukemisesta on niin tärkeä. Talouden tasapainottamisen nimissä tiedämme, että satsaukset ennaltaehkäisyyn ovat satsauksia tulevaisuuteen. EViva! –hanke edustaa tulevaisuuteen katsovaa päätöksentekoa myös muilta osin, sillä hankkeen perusperiaatteena on ennaltaehkäisyn lisäksi asukaslähtöisyys. Hankkeen tarkoituksena on saada vuoteen 2015 mennessä 10 000 uutta osallistujaa vapaa-aikatoimintaan. Palveluiden kehittämisessä lähtökohtana on asukkaiden kuuleminen alueellisesti.

Kolmen hallintokunnan yhteishanke edustaa myös sellaista raja-aidat ylittävää toimintaa, josta on paljon puhuttu. Eri virastojen välistä yhteistyötä on tärkeä tehostaa ja kehittää. EViva! –hanke tarjoaa mahdollisuuksia myös uusille avauksille yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Turusta löytyy satoja kaupunkilaisille vapaa-ajan toimintaa järjestäviä järjestöjä ja yhdistyksiä, joiden tarjonnalla on suuri merkitys kaupunkilaisten hyvinvoinnille.

Kun hyvinvoinnista ja ennaltaehkäisystä on puhuttu niin paljon, on todella hienoa että puheiden seurauksena syntyy myös todellisia tekoja. Kaupunginvaltuuston nyt tekemä päätös osoittaa valmiutta uudenlaiseen ajatteluun. Kun jokainen ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro saadaan moninkertaisesti takaisin, voidaan pienelläkin panostuksella saada suuria aikaan. Tässä ajattelussa Turkua voidaan hyvällä syyllä nimittää vapaa-aikatoiminnan edelläkävijäksi.

Pääkirjoitus Voimistelu -lehdessä 4/2010

Eräs voimistelutarina

Olen harrastanut voimistelua kauemmin, kuin olen osannut kävellä. Voimistelutarinani alkaa äiti-lapsijumpasta ja jatkuu varmasti pitkään. Matkan varrella olen saanut olla mukana voimistelutoiminnassa monessa roolissa.

Nuorempana harrastin aktiivisesti joukkuevoimistelua. Joukkueemme ei kuulunut Suomen kärkeen, mutta se ei pahemmin haitannut, sillä meillä oli loistava tiimihenki ja harjoituksiin oli aina kiva mennä. Yläasteikäisenä loukkasin selkäni, enkä enää pystynyt lajin vaatimiin taivutuksiin. Onnekseni sain jatkaa rakasta harrastusta muilla tavoin ja siirryin apuohjaajaksi nuorempien joukkueelle. Olen mukana valmennustoiminnassa edelleen, enkä oikein osaisi olla olematta.

Ohjaustoiminnan kautta päädyin mukaan myös seuran hallintoon: ensin nuorisojäseneksi voimistelujaostoon, myöhemmin koko yleisseuran hallitukseen ja sen puheenjohtajaksi. Silloinen seurajohto huomasi, että minulla oli intoa olla mukana toiminnassa, vaikken enää itse pystynytkään harrastamaan. Kysymättä en olisi tullut hakeutuneeksi päätöksentekoon.

Seuratoiminta on sittemmin vienyt minua moneen paikkaan: vaikuttajaksi valtakunnallisiin liikuntajärjestöihin, työharjoitteluun ulkomaille, matkoille kansainvälisiin tapahtumiin ja lopulta politiikkaankin. Voimistelun kautta olen saanut esiintymiskokemusta,

elinikäisiä ystäviä ja kansainvälisiä kontakteja. Olen tavannut liikuntapäättäjiä Suomessa ja ulkomailla ja saanut olla vaikuttamassa urheilujärjestöjen toimintaan. Ennen kaikkea olen oppinut paljon. Organisointitaitojen ja vastuunkantamisen lisäksi sen, miten mieletön yhteiskunnallinen merkitys vapaaehtoisella seuratoiminnalla on.

Aina voin ylpeänä kertoa taustani olevan voimistelussa. Tämä yhdistää meitä kaikkia. Seuratoiminnassa voi olla mukana monella tavalla, eikä mukaan lähteminen katso ikää tai kokemusta. Millainen on Sinun voimistelutarinasi?

Saara-Sofia Sutela

Suomen Voimisteluliiton hallituksen jäsen

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Pidin torstaina juhlapuheen Paasikiviopiston itsenäisyysjuhlassa. Puheessani kerroin omista tarttumakohdistani Suomen historiaan, muun muassa urheiluhistorian kautta.

Kuten tiedämme, Suomessa järjestettiin ensimmäiset ja ainakin toistaiseksi ainoat olympialaiset 1952. Suomi itseasiassa sai kesäolympialaisten järjestämisoikeuden jo aikaisemmin, vuonna 1940. Silloin kisat jouduttiin kuitenkin peruuttamaan toisen maailmansodan syttymisen vuoksi. Itsenäisyys oli saatu pari vuosikymmentä aikaisemmin ja tahto puolustaa maatamme oli yhteinen. Itsenäisyyttä puolustettiin suomalaisella periksiantamattomuudella ja sisukkuudella. Kun kesäolympialaiset jouduttiin sodan alta peruuttamaan, järjestettiin suunniteltuna ajankohtana muistotilaisuus, jossa kunnioitettiin talvisodassa kaatuneita urheilijoita. Tähän muistotilaisuuteen Yrjö Jylhä kirjoitti runonsa Vaienneet voittajat:

Te ette turhaan taistelleet,

te ette turhaan kaatuneet,

te saitte suurimman voiton,

te voititte veljen veljelleen, 

te löysitte kansan eksyneen.

Te airuet aamun koiton.

Edesmennyt pappani Aarne palveli maatamme kolmessa sodassa: 
talvisodan lisäksi jatkosodassa ja Lapin sodassa. Pappa ei juurikaan sodasta puhunut, 
mutta hänen saamansa selkävamma muistutti meitä aina taisteluista.

 
Näissä mietteissä toivotan kaikille hyvää Suomen itsenäisyyden 93-vuotisjuhlapäivää.  

Sielun ja kehon hoitoa

Syömishäiriöiden hoitoon liittyy monia haasteita. Jo sairauden määrittäminen on ongelmallista ja yleisesti hyväksytyn määritelmän puuttuminen vaikeuttaa myös diagnosointia. Sairauteen myös kuuluu, ettei sairastunut itse aina edes koe tarvitsevansa apua. Läheskään aina syömishäiriöiden oireet eivät näy päällepäin.

Toisekseen syömishäiriöt poikkeavat lähes kaikista muista sairauksista siinä, ettei syömishäiriöitä voida lukea selkeästi somaattisiin tai psyykkisiin sairauksiin. Toisin kuin lääketieteemme tunnistamat muut ongelmat, syömishäiriöt eivät oireile vain joko mielen tai kehon ongelmina. Syömishäiriöihin liittyy aina molempia. En äkkiseltään keksi yhtäkään muuta sairautta, jossa olisi niin selkeästi sekä kehollisia, että psyykkisiä piirteitä.

Syömishäiriöiden erityispiirteet johtavat siihen, että myös hoidon tulisi olla paremmin räätälöityä. Syömishäiriöiden hoidossa tulee ottaa huomioon koko ihminen: sekä mieli, että keho. Siksi syömishäiriöiden hoidon tulisi jo lähtökohtaisesti perustua somaattisen ja psykiatrisen osaamisen tasapainoon ja saumattomaan yhteistyöhön. Oikea paikka syömishäiriöistä toipumisen lähtökohdaksi tuntuisi olevan fyysisen ja psyykkisen hoidon rajapinnassa. Lisäksi syömishäiriöiden hoito vaatii aina erityisosaamista: syömishäiriöihin erikoistumista ja sairaudenkuvan ymmärtämistä.

Valitettavasti tähän ei ole vielä läheskään kaikkialla päästy. Ymmärtääkseni Suomessa on yleistä hoitaa syömishäiriöitä ensisijaisesti joko psykiatrisella, tai somaattisella osastolla. Tuntuu, että hoito on turhan harvoin harkitusti näistä molemmista integroitua. Sisätautien ja psykiatrisen hoidon lisäksi toipumista tukevat esimerkiksi fysioterapeutin ja ravintoterapeutin mukanaolo.

Onneksi syömishäiriöiden hoidossa otetaan kehitysaskeleita. Kävimme lokakuussa Syömishäiriöliitto - SYLI:n hallituksen voimin tutustumassa syömishäiriöiden hoitoon Pohjanmaalla. Esimerkiksi Pietarsaaressa tehdään vahvaa pioneerityötä syömishäiriöiden hoidossa. Alle 20 000 asukkaan kaupungissa ollaan muuta Suomea pidemmällä: julkiselta puolelta löytyy syömishäiriöihin erikoistunut poliklinikka, sekä syyskuussa avattu intensiiviseen hoitoon pohjautuva päiväosasto. Toiminnasta on saatu hyvää palautetta ja lupaavia toipumistarinoita. Pietarsaaren mallissa on vahvasti mukana myös tutkimustyötä, joten tuloksia voitaneen jatkossa hyödyntää syömishäiriöhoidon kehittämisessä muuallakin Suomessa.

Syömishäiriöiden hoidossa tuntuukin olevan huomattavia alueellisia eroja. Hoitoon pääseminen ja sen sisältö voivat vaihdella suurestikin eri puolilla Suomea. Yksi suurimmista haasteistamme liittyykin yhä edelleen syömishäiriötietouden välittämiseen. Meidän tulee tehdä töitä syömishäiriöiden kokemustiedon ja osaamisen eteenpäin viemiseksi. Tammikuussa järjestettävät valtakunnalliset Syömishäiriöpäivät ovat kohtaamispaikka juuri tätä tavoitetta varten. Terveys-, sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille suunnatuilla päivillä teemana on tänä vuonna puuttuminen ja toipuminen. Lämpimästi tervetuloa mukaan!

 

Saara-Sofia Sutela

puheenjohtaja

Syömishäiriöliitto - SYLI ry

pj@syomishairioliitto.fi

Teksti julkaistu Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n SYLILLINEN -jäsenlehden puheenjohtajapalstalla 02/2010. Verkkoversio luettavissa täällä.

Äänestä äitiä isänpäivänä!

Parhaillaan käydään seurakuntavaaleja. Ennakkoäänestää voi vielä huomenna perjantaina ja varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä, sunnuntaina 14.11. Monessa seurakunnassa äänestää voi myös vielä maanantaina 15. päivä.

Ehdokkaat seurakunnittain ympäri Suomen löytää täältä. Turun Martinseurakunnan alueella asuville minulla on kuitenkin esittää erinomainen ehdokas, äitini Minna. Äiti on aidosti hyvä ihminen: hyväsydäminen, avoin ja tarvittaessa vahva. Hän on ollut monessa mukana ja nähnyt elämää monelta kantilta. Äiti työskentelee erityisopettajana ja siinä työssä kyllä on lähimmäisenrakkaudesta hyötyä. Kotona on kasvatettu arvopohjalta ja olemme äitini kanssa aina keskustelleet paljon, myös uskosta, rukouksesta ja siunauksesta.

Luonnollista kyllä, kun äitini on minut kasvattanut, ajattelemme monesta asiasta samalla tavalla. Esimerkiksi siitä, että kirkon todellakin tulee kuulua ihan kaikille.

Tästä syystä nyt on syytä äänestää. Sisältäpäin voi vaikuttaa siihen, minkälainen meidän kirkkomme on. En oikein ymmärrä, miten kirkosta eroavat pyrkivät vaikuttamaan -  huonompi tilannehan se vain on, jos jäljelle jäävät päätöksiä tekemään vain ne kaikkein konservatiivisimmat. Nyt on hyvä muistaa, että 15.8. jälkeen kirkosta eronneet voivat yhä äänestää näissä seurakuntavaaleissa. Suosittelen lämpimästi, siten voi vaikuttaa.

Näissä seurakuntavaaleissa voi ensimmäisen kerran äänestää myös yli 16-vuotiaat. Toivottavasti nuoret löytävät tiensä äänestyspaikoille. Sillä on merkitystä.

Valitettavasti asun itse Portsassa ja äänestän Mikaelinseurakunnassa, enkä siis pääse äitiäni äänestämään. Turun Martinseurakuntaan sen sijaan kuuluvat Martti, Hirvensalo, Kakskerta ja Uittamo. Varsinaisena äänestyspäivänä äänestyspaikka on Martin kirkko. Äänestää voi sunnuntaina klo 11-20 ja maanantaina klo 12-18. Vielä huomenna voi äänestää ennakkoon esimerkiksi kaupunginkirjastossa ja Hansakorttelissa. Myös monet marketit toimivat ennakkoäänestyspaikkoina.

Äitini Minna Sutela on ehdolla Kokoomuksen listalla sitoutumattomana. Muista kaksi numeroa: 23 valtuustoon ja 77 neuvostoon. Äitini sanoin: Kirkko olemme me. :)

Muut ehdokkaat ja äänestyspaikat löytyvät tosiaan osoitteesta http://www.seurakuntavaalit.fi/.

Tuntijakoesitys hyvä pohja perusopetuksen kehittämiselle

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko kirjoitti (TS Kirjoittajavieras 13.10) koulutuksen kristallipallosta. Kirjoituksesta sai sellaisen kuvan, että tuntijakotyöryhmän valmistelema esitys olisi tuomittu Keskustan osalta, vaikka neuvottelut esityksen sisällöstä ovat vasta alkaneet. Saarikko antaa myös ymmärtää, että Keskustalla on tarjota toimivat ratkaisut perusopetuksen epäkohtiin.

Perusopetuksen tuntijakouudistuksen työ on vielä kesken. Maailma muuttuu ja perusopetusta on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan ympäröivän yhteiskuntamme uusiin haasteisiin. Laadukas ja toimiva peruskoulutus on suomalaisen osaamisen ja menestyksen edellytys.

Saarikko luokin kirjoituksessaan uhkakuvia väärin perustein. Toisin kuin kirjoitus antaa ymmärtää, uutta tuntijakoa pohtineen työryhmän keskeinen lähtökohta on nimenomaan koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kaikkien lasten tulee saada perusopetuksesta yhtäläiset taidot ja valmiudet, asuipa sitten missä puolella maata tahansa. Saarikko tuo kirjoituksessaan esille myös keskustalaisten huolen siitä, että uudistus maksaa liikaa. Mutta voiko lasten yhdenvertaiselle koulutukselle edes laskea hintaa?

Tuntijakouudistus tähtää siihen, että suomalainen koulutus on maailman kärjessä myös tulevaisuudessa. Hyviin Pisa-tuloksiin ei saa tuudittautua, vaan koulutuksen laatuun täytyy satsata jatkuvasti. Hyvääkin järjestelmää on syytä kehittää säännöllisin väliajoin. Suomalaisten lasten on jatkossakin saatava maailman parasta perusopetusta.

Koulutuksen kehittäminen on vaikea ja monitasoinen kokonaisuus, jossa kaikkia on mahdoton miellyttää. Laaja-alaisessa tuntijakoa pohtineessa työryhmässä on ollut mukana myös johtavan hallituspuolueen Keskustan edustus. Työryhmän esitys ei ole täydellinen ja yksityiskohtia tulee vielä yhteisesti pohtia tarkemmin. Nyt tehty esitys on kuitenkin pohja perusopetuksen uudistamiselle. Tavoitteena on, että kouluissa on jatkossa entistäkin parempi olla, oppia ja opettaa. Lähtökohtana tulee olla oppimisen ilo. Tätä tukee esimerkiksi valinnaisuuden lisääminen, sekä esitetyt painotukset liikuntaan ja taideaineisiin.

Saara-Sofia Sutela
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Turku

(Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 19.10.2010)

Kuulumisia

Pitkäksi venähtäneen blogitauon jälkeen ajattelin kirjoitella kuulumisia perinteisesti listamuodossa. Paljon onkin ehtinyt tapahtua sitten viime kuulumisten.


- Työ
Olin kesän kesätöissä projektisihteerinä Turun kaupungilla Strategian ja viestinnän alla. Kyseessä oli kolme kuukautta kestävä korkeakouluharjoittelu. Tehtävänäni oli organisoida Ready, Study, Go Turku! –opiskelijamessut, jotka kaupunki järjestää vuosittain yhteistyössä turkulaisten korkeakoulujen kanssa. Vastasin tapahtuman suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä: budjetista, markkinoinnista, myynnistä ja viestinnästä. Tapahtuma onnistui hienosti ja sain hyvää työkokemusta. Työskentely kaupungin keskushallinnossa antoi myös näkökulmia luottamushenkilötyöhöni ja auttoi hahmottamaan hallintoa ja päätöksenteon rakennetta uudella tavalla. Mainio kesätyö!

Syyskuun lopulla aloitin uudessa työpaikassani eduskunnassa. Toimin nyt Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Pekka Ravin avustajana. Olen duunista varsin innoissani ja viihtynyt hyvin. Tämä on keskeinen näköalapaikka eduskunnan työskentelyyn ja politiikan keskiöön, jossa pääsee läheltä näkemään päätöksenteon taustoja. Juuri tähän kohtaan minulle oikein motivoiva ja mielekäs työ. Avustajien työsuhteet päättyvät ennen vaaleja ja sitten katsotaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Toivottavasti työ eduskunnassa jatkuu vaalien jälkeen uudessa roolissa! Avustajan työ ei siis vaikuta mitenkään ehdokkuuteeni eduskuntavaaleissa, eikä luottamustoimiini kunnallispolitiikassa tai järjestötoiminnassa.


- Opiskelu
Tutkintoni alkaa olla loppurutistusta vailla ja jos kaikki menee suunnitelman mukaisesti, valmistun joulukuussa kauppatieteiden maisteriksi. Syksystä on kyllä tulossa tosi kiireinen uuden työn ja viimeisten opiskelukuvioiden vuoksi, mutta eiköhän tästä valmista tule. Minulla on vielä pari viimeistä tenttiä edessä ja myös graduni pitäisi olla viimeistelty kuluvan kuun loppuun mennessä. Kiireiset kolme viikkoa edessä!


- Kampanja
Starttasin kampanjani virallisilla avajaisilla keskiviikkona 29.9, jolloin eduskuntavaaleihin oli tasan 200 päivää. Hieno starttipäivä kaiken kaikkiaan. Olimme aamupäivällä tiimini kanssa jakamassa kahvia yliopistonmäellä Assarin ullakon edessä. Aurinko paistoi lähes kesäisesti ja kahvia meni parissa tunnissa toistasataa kuppia. Illalla avasimme kampanjan tilaisuudella Aboa Vetus & Ars Novan Aula – kahvilassa. Paikalla oli hyvin väkeä ja palaute on ollut oikein positiivista. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, kirjailija Niina Repo ja pelaajakoordinaattori Ari Vuori pitivät kaikki hyvät puheenvuorot. Kolme erilaista puhujaa, kaikki motivoivia ja ajatuksia herättäviä. Kampanja-avauksesta jäi todella hyvä ja innostunut mieli, kiitos kaikille mukana olleille!

Suurin kiitos menee tietenkin ihanalle tiimilleni. Aivan käsittämättömän ihania ovat! Aktiivisia, innostuneita ja osaavia – kaikki omalla vahvuusalueellaan. Meillä on tiimissä hyvä tekemisen meininki ja hauskaa yhdessä. Jos vaalityö kiinnostaa, niin mukaan tiimiin voi ilmoittautua nettisivujeni kautta.

Muutoinkin kampanja on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Kesä ja alkusyksy menivät markkinoita ja messuja kierrellessä ja olen myös osallistunut ahkerasti ehdokkaille suunnattuihin koulutuksiin. Olen edelleen tosi innostunut ehdokkuudestani ja kampanjasta. Saamme vielä paljon aikaiseksi!


- Luottamustoimet
Luottamustoimissa syksy on aina vilkasta aikaa seuraavan vuoden toimintasuunnitelmia ja talousarvioita käsiteltäessä. Kaupungin budjetti tulee valtuuston käsittelyyn talousseminaarissa marraskuun puolessavälissä ja sitä ennen tullaan käymään vielä monet keskustelut talousarvioon liittyen. Olen ollut mukana käynnistämässä liikuntalautakunnan, nuorisolautakunnan ja kulttuurilautakunnan yhteistä Ennaltaehkäisevän virikkeellisen vapaa-ajan hanketta, jolle toivomme resursseja jo ensi vuoden budjettiin. Asian tiimoilta järjestetään yhteisseminaari nyt tulevana keskiviikkona, joten palailen itselleni varsin läheiseen ja tärkeään teemaan tarkemmin myöhemmin. Järjestöpuolella kokoustamme myös tasaiseen tahtiin. Hallitusten kokousten lisäksi myös Turun Riennon ja Suomen Voimisteluliiton sääntömääräiset syyskokoukset lähestyvät.


- Koti
Kesän aikana muutin uuteen kotiin. Neljän Martti-vuoden jälkeen minusta tuli puutaloasuja Portsaan. Uusi koti on vanhassa puutalossa, jonka keittiöstä voi seurata sisäpihan tapahtumia ja olohuoneessa polttaa kakluunia. Koti sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta, joten myös kulku töihin Helsinkiin sujuu melko vaivattomasti. Olen kuitenkin hankkinut myös pienen vuokrakämpän Helsingistä, jotten joudu ihan joka päivä reissaamaan edestakaisin Turun ja Helsingin väliä. Kakkoskotini on pikkuyksiö Punavuoressa. Mukavanoloista aluetta sekin.

Vaalirahoituksesta

Ensi kevään eduskuntavaalien yksi tärkeimmistä aihealueista tulee varmasti olemaan puolueiden ja ehdokkaiden vaalirahoitus. Mielestäni on hyvä että asiaa pidetään esillä ja siitä keskustellaan. Vaalirahoituksesta pitää saada avointa ja läpinäkyvää. Se tarkoittaa sitä, että kaikilla on samat pelisäännöt ja että niitä noudatetaan. TS uutisoi tänään vaalibudjetoinnista ja minäkin pääsin kommentoimaan omalta osaltani. Juttu täällä.

Ajatuksiani vaalirahoista ja kampanjani varainhankinnan etenemistä voi seurata päivittyneiltä nettisivuiltani www.saarasofia.fi  kohdasta vaalirahoitus.

Mukana World Visionin vesijuoksu-hankkeessa

Osallistuin heinäkuun puolessavälissä World Visionin vesijuoksuhankkeeseen. Kyse on tempauksesta, jolla kerätään varoja puhtaan veden saamiseksi Sri Lankaan. Vesikanisisteria voi kuljettaa kuka tahansa R-kioskista toiseen. Jokaisesta uudesta R-kioskista kilahtaa 100 euroa puhtaan veden saamiseksi Kalpitiyaan. Kanisterien matkaa voi seurata tempauksen facebook-ryhmässä ja kuka tahansa voi kuljettaa kanisterin uudelle ärrälle. Helppo tapa auttaa melko merkittävälläkin summalla. Samalla pääsee kokeilemaan, miltä painavan vesikanisterin kantaminen tuntuu. Monelle touhu on elinehto ja osa arkipäivää. Monesti vedenhakureissut ovat osa lasten kotitöitä. Voin sanoa että raskasta puuhaa... ja kaikki se aika on leikeistä ja koulunkäynnistä pois.
(kuvalinkki)
(kuvalinkki)

Lisätietoja: http://www.worldvision.fi/vesijuoksu

Tässä vielä lehdistöpuffi:

Kutsu - Vesijuoksu-tempaus saapuu Turkuun - kaupunginvaltuutettu kanisterin kahvaanHyvät Turun seudun toimitukset,  

kehitysyhteistyöhön liittyvät asiat ja ihmisten halu auttaa ovat olleet esillä. Tästä syystä ajattelimme, että seuraava haastattelumahdollisuus saattaisi kiinnostaa teitä. 

Suomen World Visionin ja R-kioskin yhteistyössä järjestämä Vesijuoksu-tempaus, jonka avulla kerätään varoja kuivuudesta kärsivän Sri Lankan Kalpitiyan vesitilanteen parantamiseksi, saapuu kovasti odotettuna Uudestakaupungista Turkuun lauantaina 17. heinäkuuta. Turussa vesikanisterin kahvaan tarttuu Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sutela. Valtuutetun Vesijuoksu alkaa 17.7. klo 19:50 Turun linja-autoasemalta, kun Uudestakaupungista lähtenyt bussi on saattanut Vesijuoksu-kanisterin paikan päälle. Linja-autoasemalta Sutela suuntaa kanisterin kera Turun Eerikinkatu 4:n R-kioskille. 

Kiikuttamalla vesikanisterin R-kioskille kaupunginvaltuutettu Sutela kartuttaa kalpitiyalaislasten vesitiliä 100 eurolla ja rahoittaa näin osaltaan ympäristöystävällistä tuuli- ja aurinkovoimalla toimivaa vedenpumppaus- ja puhdistuslaitosta Kalpitiyassa sijaitsevaan Minniyan kylään. Vesijuoksussa kuka tahansa vapaaehtoinen voi kantaa kanisterin R-kioskilta toiselle ja antaa oman panoksensa Kalpitiyan lasten vesitilanteen parantamiseksi. R-kioski lahjoittaa jokaisesta uudesta R-kioskista, jossa kanisteri vierailee, 100 euroa Kalpitiyaan. 

Kaupunginvaltuutettu Saara-Sofia Sutelan lisäksi Turussa on paikalla myös Suomen World Visionin kehitysyhteistyöasiantuntija Juha Valta. Juha on mielellään käytettävissä taustatietoja ja haastatteluja varten lauantai-illan lisäksi myös sunnuntaina. Halutessanne voitte olla suoraan yhteydessä Juhaan (puh. 040 722 9344). 

Vesijuoksu-info

• Ympäri Suomea tänä kesänä kiertävän Vesijuoksu-tempauksen tavoitteena on kerätä varoja puhtaan juomaveden turvaamiseksi lapsille kuivuudesta kärsivään Sri Lankan Kalpitiyaan. Varoilla rahoitetaan muun muassa ympäristöystävällistä, tuuli- ja aurinkovoimalla toimivaa vedenpumppaus- ja puhdistuslaitosta Minniyan kylään.
• R-kioski lahjoittaa jokaisesta uudesta R-kioskista, jossa kanisteri vierailee, 100 euroa Kalpitiyaan vesiongelman ratkaisemiseksi.
• Vesijuoksuun voi osallistua kuka tahansa ja kuljettaa vesikanisterin R-kioskilta toiselle lihasvoimin: kävellen, juosten, polkupyörällä – vain mielikuvitus on rajana. Pitemmissä siirtymissä voi käyttää apuna myös julkisia kulkuvälineitä.
• Suomea kiertää viisi Vesijuoksu-kanisteria, jotka ovat tähän mennessä kulkeneet jo yli 1 200 kilometrin matkan ja käyneet noin 80 R-kioskilla.
• Kanistereiden kulkemia reittejä, kuvia ja tunnelmia voi seurata Facebookissa www.facebook.com/vesijuoksu.
• Lisätietoja Vesijuoksusta www.worldvision.fi/vesijuoksu.

Edit. 4.8. Sorry ääniklippi ei toimi, koitetaan korjata. Kyseessä siis haastattelu Radio Novan Keidas-ohjelmassa 24.7.

Kesäkampanjointia markkinoilla

Eduskuntavaalikampanjani etenee ja näin kesän aikana on tullut vierailtua maakuntien markkinahumussa.Tapahtumissa kiertäminen on mukava tapa tavata ihmisiä ja vaihtaa ajatuksia. Tänä kesänä säätkin ovat suosineet ja porukkaa on ollut kivasti liikkeellä.

Kuvassa (yllä) Sisko Hellgrenin kanssa Kokoomuksen teltalla Jaakonmarkkinoilla Rymättylässä 17.7. Kiitos kuvasta Eeva Wilkmanille! Tämä oli yksi kesän kuumimmista hellepäivistä, kyllä tarkeni jakaa ilmapalloja.

Tässä poseerataan Kosken Kohauksessa Kosken Tl Kokoomuksen hallituksen jäsenten kanssa 24.7. Kohausviikonlopun kohokohta oli suositun Kohauksen laulukilpailun loppukilpailu. Valitettavasti jouduin lähtemään ennen voittajan julistamista, mutta hienoja esityksiä ehdin kyllä kuulla. Viime vuoden laulajamestarikin vieraili Kokoomuksen teltalla.

Naantalin Unikeonpäivillä 27.7 riitti kävijöitä jo aamutuimaan. Lapsiperheitä oli paljon liikkeellä ja saimme Kristan kanssa jakaa ilmapalloja välillä ihan kiireen kanssa. :)

Nämä kuvat ovat Sauvon torilta Elomarkkinoilta 31.7. Sauvon Kokoomus tarjosi perinteen mukaiseseti kahvia ja pullaa. Tuuli oli kova, eikä roll-up meinannut millään pysyä pystyssä. Keskimmäisessä kuvassa Maija pitelee varjosta kiinni, ettei tuuli päässyt viemään mennessään. Varjon alla valkoisessa paidassa Sauvon kunnanhallituksen jäsen Tea Seppä. Alimmassa kuvassa oikealla Sauvon Kokoomuksen sihteeri Kirsti Sipinen. Jaoimme yhdessä Tean ja Kirstin kanssa 300 pullaa ja 300 kuppia kahvia kahdessa tunnissa. Väkeä riitti jonoksi asti.

Olen ihanien tiimiläisteni kanssa mukana tulevissakin kesätapahtumissa:
7.8. Laurin markkinat, Perniö
12.8. Taiteiden yö, Turku
14.8. Laurin markkinat, Mynämäki; Maskun kurkkumarkkinat, Askainen; Meripäivät, Särkisalo ja illalla Kokoomuksen ja Keskustan yhteinen keskustelutilaisuus, Pyhäranta.
15.8. Turun Musiikkijuhlat
21.8. Ruskon Maalaismarkkinat; Maskun päivät; Nousten markkinat, Nousiainen; Salon toivo-tanssit
28.8. Voimisteluviikon avajaiset, Hansatori, Turku; Muurlan Wanhan ajan markkinat; Raision Killin markkinat
11.9. Lemust leippä -markkinat, Masku
Tervetuloa tervehtimään!

Edit 4.8. Lisää kuvia Kosken Kohauksesta täällä. 

Haastattelu MeNaisissa

MeNaiset -lehti haastatteli alkukesästä minua ja ystävääni Maijaa. Kyseessä oli juttu eri puolueita edustavista ystävyksistä. Olemme Maijan kanssa tutustuneet lautakuntatyössä pari vuotta sitten ja tulleet sitä kautta kavereiksi. Maija on mahtava tyttö ja aina hyvää seuraa. Tietenkään ystävyys ei katso puoluekantaa.

Juttu löytyy uusimmasta MeNaiset-lehdestä (MN 28/2010) ja verkkoversio täältä.

Kolumni Turkulaisessa: Kesätapahtumissa tapahtuu talkoilla

Toinen kesäkolumnini löytyy tämänpäiväisestä Turkulaisesta. Luettavissa myös täällä (s. 4).

Kesätapahtumissa tapahtuu talkoilla

Kesäkuukausina ei tarvitse kärsiä tekemisen puutteesta. Nähtävää ja koettavaa ei edes ole syytä lähteä merta kauempaa etsimään, kun monenlaisia tapahtumia ja markkinoita löytyy niin omasta kotikaupungista kuin kesämökin kyläpitäjästä.

Joskus ulkomailla opiskellessamme pohdimme ystävieni kanssa miten paljon enemmän vaihtokohteissa tuntui olevan tapahtumia, kuin Turussa. Tuntemuksemme ei pidä tietenkään paikkaansa. Arkisessa kotikaupungissa ei vain välttämättä tule ottaneeksi niin paljon selvää tulevista tilaisuuksista ja mahdollisuuksista, kuin uudessa jännittävässä kohteessa. Kun ympärillä on muutenkin niin paljon uutta, tulee myös helpommin lähdettyä tutustumaan vaikka pieneen kirjatoriin. Mutta sellaisia järjestetään myös Turussa! Kuten niin paljon kaikkea muutakin. Oman kaupungin tapahtumakalenteria kannattaa seurata säännöllisesti, etenkin näin kesäaikaan – tapahtumien kulta-aikana.
Kesätapahtumissa todellakin kannattaa vierailla ennakkoluulottomasti. Perinteisten kesäteatterivierailujen lisäksi pienissä gallerioissa, lavatansseissa, elokuvajuhlilla, museoissa, myyjäisissä, festareilla ja puistojumpassa. Valikoimaa riittää. Suurista ja pienistä kesätapahtumista jää aina jotain käteen: pieni taide-esine käsityöläiseltä, puuhelmet kirpparilöytönä, uusi näkökulma valokuvaukseen, kohtaaminen vanhan koulukaverin kanssa, tai vähintäänkin mainio kokemus ja kesämuisto.

Kesätapahtumien tarjonnasta nauttiessa voi samalla pohtia suomalaista yhdistystoimintaa. Monet eloisat kesämarkkinat ja jalkapalloturnaukset järjestetään puhtaasti vapaaehtoisvoimin. On tutkimuksin osoitettu, että vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä yhteiskunnallinen ja myös taloudellinen merkitys. Suomalaiset myös mielellään osallistuvat toimintaan ja toimivat vapaaehtoisina. Tänäkin vuonna jokainen suomalainen tekee vapaaehtoistyötä keskimäärin kolme tuntia viikossa. Vuositasolla se tarkoittaa lähes 150 000 henkilötyövuotta. Siihen työmäärään kuuluu jo aika monet kinkerit ja toritapahtumat. Jos vapaaehtoiselle pyyteettömälle järjestötyölle pistettäisiin hintalappu, nousisi sen taloudellinen arvo minimipalkallakin pariin miljardiin euroon vuodessa. Tulevina vuosina vapaaehtoistyön arvo tulee vain nousemaan.

Suurin osa vapaaehtoistoiminnasta syntyy erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Näiden toimintamahdollisuuksien turvaaminen onkin äärimmäisen tärkeää. Myös, jotta saamme nauttia monipuolisista kesätapahtumista jatkossakin.

Saara-Sofia Sutela

kaupunginvaltuutettu ja liikuntalautakunnan pj (kok), joka on parhaillaan vapaaehtoisena vapaaehtoisten matkanjohtajana eurooppalaisessa voimistelutapahtumassa Tanskassa.

Juhannusterveisiä

Terveisiä Kustavista, jossa vietimme keskikesän juhlaa kaveriporukalla.Viikonloppu oli aurinkoinen ja ihana. 

Valitettavasti juhannus oli tänä vuonna myös erityisen synkkä: 22 ihmistä kuoli. Se on enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Hukkumistapauksia on kirjattu yhdeksän.  

Juttu TS Extrassa 15.5.2010

On unohtunut raportoida jokunen aika sitten julkaistu henkilökuva Turun Sanomien Extra-liitteessä.

Artikkeli Baltic Rim Economies 3/2010 -julkaisussa

Osallistuin keväällä Business in the Baltic Sea region -kurssille. Kurssi kuuluu Turun kauppakorkeakoulun Venäjän ja Itä-Euroopan erikoistumiskursseihin ja sen aikana työstimme mm. turismin kehittämismahdollisuuksia Itämeren alueella. Yhdessä kurssikaverini kanssa kirjoitimme pyynnöstä asiantuntija-artikkelin aiheesta Pan-Eurooppa Instituutin julkaisemaan BRE-julkaisuun. Hieno juttu sikälikin, että pääsimme varsin nimekkäiden kirjoittajien joukkoon. Aikaisemmissa julkaisuissa kirjoittajina on ollut mm. lukuisia ministereitä ja merkittäviä asiantuntijoita.

Mikäli sattuu kiinnostamaan, on kyseinen julkaisu ladattavissa täällä. 

Kolumni Turkulaisessa: Kesä ja känniääliöt

Turkulainen pyysi kirjoittamaan pari kesäkolumnia vakinaisten kirjoittajien ollessa kesätauolla. Ensimmäinen löytyy tänään ilmestyneestä lehdestä, verkkoversio täällä. Teksti myös alla.

Näissä merkeissä toivotan oikein ihanaa, aurinkoista ja turvallista juhannusta!

Kesä ja känniääliöt

Katukuvaa katsellessa tuntuu kuin Suomessa asuisi kaksi kansaa: hiljainen kaamoskansa ja aurinkoinen kesäkansa. Viimeistään nyt juhannuksena villiinnytään kesävaihteelle ja kesävesille. Suomen kesä on mainio ja Turku ihana kesäkaupunki. Siitä kuuluukin nauttia. Kaikki kesäilmiöt eivät kuitenkaan ole kaunista katseltavaa.

Varmoihin keväänmerkkeihin kuuluvat kukkamekkojen ja Yliopistonkadun feissareiden lisäksi kirsikkapuiden alla päivää paistattelevat rantojen miehet ja naiset. Eri-ikäiset juoppohullut ja muut kesäkukkaset, jotka auringosta riehaantuneena käyttäytyvät sopimattomasti, ajattelemattomasti tai vaarallisesti. Kesäkausi on joulun jälkeen vilkkainta aikaa alkoholin myynnissä. Eikä siinä mitään, terassisiiderit ja saunaoluet kuuluvat monen kesäpäivänviettoon. Suurin osa festarikansastakin osaa pitää hauskaa aiheuttamatta muille harmia.

Kesäkuvaan kuuluvat kuitenkin myös känniääliöt, jotka aiheuttavat harmia paitsi itselleen, myös muille. Pääosin haitat ovat toki esteettisiä. Tänäkin kesänä olen todistanut jokirannan kukkaistutusten potkimista ja muuta sellaista tyhmää ja turhaa. Mutta osa ilmiöistä on paitsi ikäviä, myös vakavia. Onnettomuudet ja kuolemanriski lisääntyvät nautittujen alkoholiannosten lukumäärän mukaisesti. Hätäilmoitusten määrä nousee aina juuri kesäkuukausina – ja sitä enemmän, mitä parempi kesäsää.

Tänä vuonna on tähän päivään mennessä hukkunut jo yli 40 henkeä. Tulevan juhannusviikonlopun jäljiltä uutisoitaneen jälleen lisää surullisia onnettomuustilastoja. Viimeisen 20 vuoden aikana ei ole kulunut ainuttakaan juhannusta ilman hukkumistapauksia. Yleensä alkoholilla on osuutta asiaan. Suurin osa hukkumiskuolemista olisi vältettävissä oikealla asenteella ja järkevillä varusteilla.

Känniääliöiden vesileikeillä on myös toinen puoli: pelissä voi oman lisäksi olla muidenkin elämiä. Samaan aikaan kun päivystysvuorossa olevat pelastussukeltajat noukkivat väsähtänyttä uimaria Aurajoesta, saatettaisiin heitä tarvita tärkeämpiin tehtäviin toisaalla. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alue on varsin laaja, karkeasti Uudestakaupungista Saloon. Monesti minuutit ovat kalliita ja näissä tapauksissa ajattelemattomuus voi maksaa toisen hengen.

Onneksi suurin osa osaa nauttia kesästä muuttumatta itselleen ja ympäristölleen vaaralliseksi. Varmuuden vuoksi on hyvä harjoitella pelastusvälineiden käyttöä ja varmistaa kesämökin karttakoordinaatit hätätilanteita varten. Vastaanotin eilen kaupungin puolesta Viisaasti vesillä -kampanjan tiimoilta Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton pelastusrenkaan. Sille etsitään sopiva paikka jostakin Turun uimarannoista. Toivottavasti sitä ei koskaan tarvitse käyttää.

Saara-Sofia Sutela

kaupunginvaltuutettu (kok)
liikuntalautakunnan puheenjohtaja

 

Varsinais-Suomen Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat

V-S Kokoomuksen ylimääräinen piirikokous valitsi eilen piirin kansanedustajaehdokkaat. Oma ehdokkuutenihan varmistui jo aikaisemmin sijoittuessani jäsenäänestyksessä yhdeksän eniten ääniä saaneen joukkoon, mutta nyt valittiin listalle näiden yhdeksän lisäksi loput kahdeksan. Lopullisella listalla on siis kaikkiaan 17 nimeä.

Eilinen kokous teki historiaa, sillä sijoille 10-17 sijoittuneiden kohtalosta päätettiin äänestämällä. Piirikokous kuitenkin päätyi vaalin jälkeen piirihallituksen hyväksymään ja ehdokastyöryhmän laatimaan pohjaehdotukseen. Siinä jäsenäänestystuloksesta oltiin vaihdettu kolme nimeä.

Jäsenäänestystuloksen ulkopuolelta listalle siis nousi kolme henkeä, joista kaksi kokonaan jäsenäänestyksen ulkopuolelta. Jäsenäänestystuloksen vääristynyttä sukupuolijakaumaa tasattiin lisäämällä ehdokkaiksi kolme naista: Kaija Hartiala, Tiina Perho ja Hanna Munter. Näistä Hanna oli mukana jo jäsenäänestyksessä, Kaija ja Tiina siis tulivat täydentämään listaa ulkopuolelta. Näin listan sukupuolijakauma saadaan mukavasti tasattua 8 naista ja 9 miestä.


Varsinais-Suomalaiset kokoomusehdokkaat vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ovat siis seuraavat:

Istuvat jatkavat kansanedustajat:
Petteri Orpo
Anne-Mari Virolainen
Ilkka Kanerva
Pertti Hemmilä

Jäsenäänestyksestä lisäksi suoraan listalle:
Pentti Huovinen
Juhani Nummentalo
Saara-Sofia Sutela 
Matti Rantanen
Vesa Mäki

Piirikokouksen valitsemat jäsenäänestyksessä sijoittuneet ehdokkaat:
Annika Viitanen
Heikki Arikka
Kimmo Hollmén
Liisa Sulkakoski
Sisko Hellgren 

Piirikokouksen jäsenäänestystuloksen ulkopuolelta valitsemat ehdokkaat:
Hanna Munter
Kaija Hartiala
Tiina Perho

Siinäpä siis meidän hieno ehdokasjoukkomme. Omasta mielestäni lista näyttää nyt monipuoliselta ja tasapainoiselta. Tällä porukalla siis tavoitteena on lisätä kokoomuksen kansanedustajien määrä Varsinais-Suomessa viidestä kuuteen. Tästä alkaa vaalityö, h-hetkeen aikaa 11 kuukautta.

Maalitolppa perillä Tansaniassa

Viime jouluna annoin ystävilleni yhteiseksi lahjaksi maalitolpan Tansaniassa. Nyt tolppa on pystyssä Tumainin peruskoulun pihalla Singidan läänissä Keski-Tansaniassa!

Liike ry:n liikuntalahjoilla tuetaan tansanialaisten lasten koulunkäyntiä ja liikunnallista kehitystä. Liikuntamahdollisuudet houkuttelevat lapsia kouluun ja koulunkäynnin myötä he voivat saada itselleen työpaikan. Näin voidaan katkaista köyhyyden kierrettä. Lisäksi lahjan myötä tuetaan tottakai liikuntamahdollisuuksien mukanaan tuomaa sosiaalista ja terveydellistä hyvinvointia.

Alla kuvia paikanpäältä lahjoituksen luovutustilaisuudesta. Kylläpä tuli hyvä mieli!

Goal Distribution and Installation. Received Netball Goals Distribution and Installation By Mr. Masawe the Head Teacher Tumaini at Tumaini Primary School. P/S  Box 236, Singida.

PS. Myös Turun seuraparlamentin nimissä tehtiin lahjoitus Liike ry:n kautta joululahjana Raision seuraparlamentille. Seuraparlamentti ja liikuntapalvelukeskus lahjoittivat Tansaniaan urheilukentän kunnostuksen, joka on nyt myös saatu päätökseen. Mingan koulun jalkapallokentän pahimmat kuopat on täytetty, rajat merkitty ja koululaiset ovat jo päässeet pelaamaan kunnostetulle kentälle.

Painorauhanjulistus

Tässä eilen julistamani Painorauhan teksti. Julistuksen tekstin on laatinut Susanna Raitamäki Lounais-Suomen Syömishäiriöperheet ry:stä.

Tämä julistus on ilosanoma jokaiselle, joka tuntee olonsa epävarmaksi siitä,
onko maailmaan kelpaava sellaisena kuin on.

Sen sijaan, että ottaisin omakseni ulkopuolelta tulevia määritelmiä
tai vartaisin itseäni muihin,
voin aloittaa päiväni kysymällä itseltäni,
mitä minulle todella kuuluu ja mitä tänään tarvitsen?

Olen oivaltanut, että elämäni on liian arvokas heitettäväksi hukkaan
uskomalla ympärillä metelöiviä arvostelevia ääniä.

Mieluummin määrittelen itse, mikä on minulle parhaaksi.
Sillä olenhan itse oman itseni paras asiantuntija.
Niinpä haluan opetella katsomaan itseäni lempeämmin.

Joka päivä on mahdollisuus kasvaa oman elämäni sankariksi.
Ja se, ettei yritä muuttaa itseään vastaamaan jonkun muun luomia normeja,
vaatii rohkeutta ja viisautta enemmän kuin yhdenkään ulkopuolisen vaatimuksen täyttäminen.


Myös Sinulla on oikeus hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet.
Myös Sinulla on oikeus nauttia elämästä.
Sinulla on oikeus päättää, miltä näyttää ylläsi kauneus ja miltä tuntuu kehossasi hyvä olo.

Sinulla on oikeus kuulla oman äänesi sanovan Sinulle, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Sinulla on oikeus pysähtyä kuulemaan, mitä kehosi kaipaa.
Sinulla on oikeus tehdä itsellesi hyvää syömällä sopivasti kehosi kaipaamaa ruokaa.

Sinulla on oikeus liikkua ilosta.
Sinulla on oikeus pyytää apua.
Ja sinulla on oikeus muuttua ja kasvaa.


Tämä päivä on juhla jokaiselle arvokkaalle,
kauneuden ja elämän erilaisuuden juhla,
juhla oikeudelle olla sellainen kuin on.

Näillä sanoilla julistan Painorauhan
- rauhan olla omankokoisensa!

Painorauhaa!

Tänään vietetään kansainvälistä Älä laihduta -päivää (International No Diet Day). Päivän tarkoituksena on herätellä hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Ainainen laihduttaminen ei ole hyväksi kenellekään, jokaisen tulisi voida arvostaa omaa kehoaan omankokoisena.

Kulttuurimme on valitettavan laihdutuskeskeinen. Terveelliset elämäntavat ja itsestään huoltapitäminen ovat hyviä ja toivottavia asioita, mutta laihdutus ei edes ole hyvää painonhallintaa. Hyvä olo lähtee siitä että hyväksyy itsensä, oppii suhtautumaan ruokaan terveesti ja omaksuu liikunnan luonnolliseksi, iloiseksi osaksi arkea.

Minulla on ilo julistaa tänään päivän kunniaksi Painorauha. Painorauhanjulistus tapahtuu Älä laihduta -seminaarin aluksi tänään 6.5. klo 17.00 Nuorisokeskus Vimmassa (Turku). Itse seminaarissa on erittäin mielenkiintoinen ohjelma, tervetuloa seuraamaan! Seminaari on maksuton.

17.00–17.15 SEMINAARIN AVAUS, ”JULISTAMME PAINORAUHAN”
Susanna Raitamäki, Lounais-Suomen Syömishäiriöperheet ry
Saara-Sofia Sutela, Suomen Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n puheenjohtaja

17.15–18.00 ”LAIHDUTUS EI TOIMI”, Mia Ruohomäki, Life Coach
”Laihdutus ei ole kivaa, se ei toimi, eikä kannata. Kun tavoite on olla onnellinen, voida hyvin ja terveemmin takuuvarmasti voit onnistua ainoastaan laihduttamatta.”

18.15–19.00 “OVATKO RUUMIIN KOKONORMIT HYVÄKSI KENELLEKÄÄN?”, Hannele Harjunen, lihavuustutkija, Jyväskylän yliopisto
"Ruumiin kokoa ja muotoa säätelevät monet normit. Miksi etenkin
naisruumista määrittävät kokonormit ovat niin ahtaat ja ketä tämä
hyödyttää. Entä miten kokonormeja voisi purkaa?"

19.00–19.45 ”ROCK MODELS – AITO PERSOONA TEKEE MALLIN”
Satu Haveri, Suomen ensimmäisen rockmallitoimiston perustaja
”Usein mallimaailmaa syytetään vääristyneiden ulkonäköihanteiden pönkittämisestä. Rock Models haluaa olla erilainen mallitoimisto, joka ei ihannoi langanlaihoja ja pitkiä malleja vaan rohkeita ja aitoja persoonia, joilla on terve itsetunto.”

Keskustelua, seminaari loppuu klo 20.

Kohti Arkadianmäkeä!

Tänään julkistettiin Varsinais-Suomen Kokoomuksen jäsenäänestyksen tulos. Äänestyshän käytiin viime viikolla pohjustamaan ehdokkaiden valintaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin.

Jäsenäänestyksessä sijoille 1-9 sijoittuneet pääsevät automaattisesti ehdolle. Kaikkiaan ehdokkaita asetetaan Varsinais-Suomesta 17. Lopullisen ehdokaslistan päättää ylimääräinen piirikokous 24.5. Äänestysprosentti nousi huimasti viimekertaisesta, tällä kertaa äänioikeuttaan käytti lähes 55 % V-S Kokoomuksen jäsenistä.

Itse varmistin ehdokkuuteni sijoittumalla jäsenäänestyksessä hienosti sijalle seitsemän ja voin näin ollen aloittaa kampanjani suunnittelun. Kiitos hurjasti kaikille äänestäjille ja kannustusjoukoille! Uudelle ja nuorelle tämä seitsemäs sija istuvien kansanedustajien ja kokeneiden konkareiden jälkeen on kerrassaan rohkaiseva tulos. Olen tosi innoissani ehdokkuudesta ja lähden motivoituneena rakentamaan itseni näköistä kampanjaa.

Tällä hetkellä Kokoomuksella on Varsinais-Suomesta viisi paikkaa ja ensi kevään vaaleissa olemme asettaneet tavoitteeksi kuudennen paikan. Naisille olisi Arkadianmäellä tilaa, nythän viidestä edustajastamme ainoastaan Anne-Mari Virolainen edustaa naisnäkökulmaa. Tästä hyvillä mielin eteenpäin!

Turun Sanomien juttu täällä. 
Jäsenäänestyksen tulokset täällä.

TPS - Suomen mestari 2010

Nopeat tunnelmat Turkuhallin mestaruusjuhlista:

SE ON SIINÄ!!

TPS on Suomen Mestari!

HUNAJATA HUNAJATA

Hei setä, vedä voiton sävelet jo urkuun (TEE),
ei tullut vastustaja turhaan tänne Turkuun (ÄS),
saa kohta nähdä kuinka oma verkko heiluu,
nää Åbon omat ovat porukkata reiluu (NII O!),
vaik joskus kesken matsin hierojatkin huutaa:

Maali, maali, maali se on, maali se on
hunajata, hunajata, hunajata mulle
hunajata, hunajata, hunajata sulle
o-ou, voi viulu!
Maali, maali, maali se on, maali se on
hunajata, hunajata, hunajata mulle
hunajata, hunajata, hunajata sulle
o-ou, soi viulu!

Mä muistan vielä kaiken kun ne katto Sakun jäälle (TEE),
ja takapuoli osui suoraan kiekon päälle (ÄS)
Jo silloin siitä pitkä voittoputki alkoi,
vaik joskus katkes vähän käsiä ja jalkoi
Mun vanhan bauerini lavas vielä lukkee...

Maali, maali, maali se on, maali se on
hunajata, hunajata, hunajata mulle
hunajata, hunajata, hunajata sulle
o-ou, voi viulu!
Maali, maali, maali se on, maali se on
hunajata, hunajata, hunajata mulle
hunajata, hunajata, hunajata sulle
o-ou, soi viulu!

On meille peli tämä elämä ja henki (TEE)
Ei siinä kukaan ole isäntä, ei renki (ÄS)
Kun johtomaali syntyy päältä putoo kipsi, ne huutaa
"ovat yhtä yleisö ja Tepsi" ja pojat thtoo sitä makiata lissää...

Maali, maali, maali se on makiata hunajata

 (Erkki Liikanen)

Tiedote palloiluhallityöryhmältä

Tänään pidettiin liikuntapalvelukeskusessa lehdistötilaisuus Turun palloiluhallivaihtoehtoja selvittävän työryhmän toimesta. Työryhmän on liikuntalautakunnan aloitteesta nimennyt kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen. Työryhmän tarkoituksena on kartoittaa eri toteutus-, sijainti- ja rahoitusvaihtoehdot kunnolliselle sisäliikuntahallille. Tällä tavalla saadaan jotain konkreettista keskustelun pohjaa ja asiaa vietyä eteenpäin poliittiseen päätöksentekoon. Kunnollinen palloiluhalli tarvitaan kaupunkiin ehdottomasti ja mahdollisimman pian.

Vaikka en itse kyseiseen virkamiestyöryhmään kuulu, olin toki paikalla lautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Samalla annoin myös pari haastattelua lehdistölle ja Turku TV:lle. Lehdistötiedote alla.

Lehdistötilaisuus: ke 28.4.2010, Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus

Uusia Turun palloiluhalli-ideoita etsitään kiireesti
Turun palloiluhallivaihtoja selvittävä työryhmä etsii ideoita erilaisista toteuttamistavoista. Ideoita on jo epävirallisesti ja pyytämättä tullut yllättävän runsaasti. ”Mielestämme on tärkeää, että saamme hyviä ideoita ja vaihtoehtoja, joista voimme tarjota päättäjille parhaat ehdotukset. Tervetulleita ovat rohkeatkin toteutusideat. Haluamme antaa kaikille halukkaille mahdollisuuden kertoa ajatuksistaan”, kertoo työryhmän puheenjohtajana toimiva liikuntajohtaja Arto Sinkkonen Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksesta. Toteutusideoita voi esittää työryhmälle ma 17.5.
mennessä.

”Emme ole halunneet rajata ulos erilaisia vaihtoehtoja. Näemme tärkeänä, että tässä vaiheessa suhtaudutaan avoimin mielin erilaisiin ideoihin”, korostaa Sinkkonen.

Jotta hallista saadaan toimiva, aivan tyhjältä pöydältä ei lähdetä. Liikuntapalvelukeskus on työstänyt tarveselvitystä ja kuullut eri lajeja ja urheiluseuroja. ”Tarveselvityksessä on selvinnyt, että tilaa tarvitaan paitsi edustusurheiluun myös harrasteryhmille ja muihin urheilutapahtumiin. Toisaalta uusi kilpailu- ja suurtapahtumiin sekä edustusurheiluun sopiva tila vapauttaa harjoitteluaikaa muista saleista ja halleista”, kertaa liikuntapalvelukeskuksen järjestöliikuntapäällikkö Marjaana Risku. ”Tärkeää on, että tila on muunneltavissa moneksi. On myös muistettava, että tilan suurin käyttäjäryhmä on urheiluseurat ja erityisesti sisäliikuntalajit. Tarveselvityksestä on pystytty löytämään raamit tulevalle hallille."

Palloiluhallissa tavoitellaan noin 2500 paikan katsomokapasiteettia. Tilan olisi hyvä olla muunneltavissa yhden edustusareenan (pelialue noin 800 m2) lisäksi vähintään kahdeksi harjoitustilaksi. Korkeuden tulee olla riittävä kansallisen ja kansainvälisen tason ottelutapahtumiin. Hallin pääkäytöksi on määritelty liikunta- ja urheilutoiminta ja lajeiksi kaikki sisäliikuntalajit.

Ideoiden esittäjien toivotaan ottavan kantaa paitsi itse liikuntatilaan ja katsomoon, myös liikenteelliseen saavutettavuuteen, paikoitustiloihin, sijaintiin ja sen tarjoamiin synergiaetuihin, omistukseen ja rahoitukseen sekä muuhun kuin liikuntakäyttöön. ”Mielenkiintoista on saada ajatuksia koululiikunnan ohella myös muusta päiväkäytöstä, vaikkakin on muistettava, että ensisijaisesti tavoitteena on luoda urheilu- ja liikuntatila”, tarkentaa Sinkkonen.

Vaihtoehtoja arvioidaan eri näkökulmista
Vaihtoehtoja arvioidaan esimerkiksi muunneltavuuden, saavutettavuuden, toiminnallisuuden, käyttöasteen ja urheiluun sopivuuden näkökulmasta. ”Työryhmässämme on liikuntatietämyksen ohella moniammatillista osaamista ja rahoituksen, toiminnallisuuden ja maankäytön asiantuntijoita. Pääkriteereinä ovat monipuolisuus ja toteuttamiskelpoisuus”, toteaa Sinkkonen
.
Liikuntalautakunnan tavoitteena on saada hankkeen suunnittelu käyntiin 2011 ja toteutukseen jo 2012.

Lisää aiheesta: www.turku.fi/liikunta/palloiluhallihanke.

Lisätietoja: Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen, 050 5546 200, arto.sinkkonen@turku.fi
Järjestöliikuntapäällikkö Marjaana Risku, 050 5546 214, marjaana.risku@turku.fi

Kansallisen ja seutukunnallisen vertailun mukaan Turusta puuttuu sisäpalloilujen kansallisen pääsarjatason harjoitus- ja kilpailupaikka. Myös muiden sisäliikuntatapahtumien järjestämiseen tilaa on puutteellisesti. Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen asetti asiantuntijaryhmän selvittämään palloiluhallivaihtoehtoja. Asiantuntijatyöryhmän kokoonpano: Arto Sinkkonen, liikuntapalvelukeskus (puheenjohtaja); Martti Kuitunen, tilaliikelaitos; Tuomas Heikkinen, keskushallinto; Timo Hintsanen, ympäristö- ja kaavoitusvirasto; Mikko Lehtinen, tilaliikelaitos; Kim Moisiolinna, keskushallinto; Anu Kurkilahti, Koy Kupittaan jäähalli; Marjaana Risku, liikuntapalvelukeskus (sihteeri)

Ympäristöfiksuus on uusi järkivihreys

Kokoomus on tänään julkistanut uuden ympäristökampanjansa teemalla Vihreällä on ainakin viisi miljoonaa sävyä. Ajatus on, että vihreyden tulee näkyä kaikkialla ja ympäristöfiksuutta voi toteuttaa itselleen sopivalla tavalla. Kysymys ei ole jokotai-asiasta: kaikki voivat (ja kaikkien tulisi) olla vihreitä, kysymys on sävyeroista.

Kokoomuksen ympäristömanifestin mukaan ympäristöteot perustuvat vastuulliselle markkinataloudelle. Tämän olen oppinut jo kestävää kehitystä opiskellessani. Vaikka painotuseroja löytyy, uskon että kestävän kehityksen kolmesta osa-alueesta (taloudellinen vastuu, ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu) taloudellisen vastuun kärki kulkee edellä. Ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja kulttuurista vastuuta on helpompaa ja järkevämpää toteuttaa, mikäli taloudellinen puoli on tasapainossa. Kestävän kehityksen kolmijaossa taloudellinen vastuu tarkoittaakin juuri sitä, että talous kasvaa tasaisesti. Tämä on edellytys paitsi ympäristö- ja sosiaaliselle vastuulle, myös yleensä yhteiskunnan toimivuudelle.

Ympäristöfiksuuskampanjan tiimoilta järjestetään ensi viikon lauantaina 8.5 ympäri Suomen Vihreitä Toivotalkoita. Kokoomuksen Turun Aluejärjestö järjestää silloin kirjojen vaihtotorin uudella Vähätorilla vanhan pääkirjaston edustalla. Tervetuloa klo 11-15!

Vahinkoliikuntaa!

Osallistuin tänään Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin vierailulle Lounais-Suomen Hiihtotunneli Finnfoam Paipissa. Kahden erinomaisen ja runsaslumisen talven jälkeen Paipin talous on valitettavan synkän näköinen. Tukalaan tilanteeseen toivotaan helpotusta maakunnallisesta yhteistyöstä.

Tilaisuudessa alusti professori, ylilääkäri Olli J. Heinonen. Hän puhui terveysliikunnasta oivaltavalla tavalla. Heinosen mukaansa päätöksenteossa puhutaan kahta kieltä: mietitään rakennetaanko pyöräteitä vai pyörätuoleja, tehdäänkö pallokenttiä vai pallolaajennuksia. Tässä on loistavasti kiteytetty terveyssektorin ja ennaltaehkäisevän liikunnan vastakkainasettelu!

Heinonen myös lanseerasi tilaisuudessa uuden termin: vahinkoliikunta. Hän ja Suomen Akatemian Mikael Fogelholm ovat kuulemma kehittäneet termiä yhdessä. Vahinkoliikunta tarkoittaa liikuntaa, jota ei edes ajattele suorittavansa. Vahinkoliikunnan ydin on, että liikunta tulee toiminnassa ikään kuin kaupan päälle: liikkuja ei ajattele suorittavansa liikuntaa. Liikunta syntyy siis vahingossa. Hieno termi terveysliikunnan, hyötyliikunnan ja arkiliikunnan jatkoksi.

Edit. juttu ministeri Wallinin vierailusta Kunnallislehdessä täällä.

Kolumni: Kilttien ja tunnollisten superpommi

Kolumnini Tylkkärissä löytyy täältä.

Kilttien ja tunnollisten superpommi
23.04.2010
07/10, Kolumni, Vieraskynä

Paljon on puhuttu suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisestä ja vanhuuseläkeiän alarajasta. Meillä on edessämme todellinen eläkepommi, mutta sen keskiössä eivät suinkaan ole yksin eläköityvät mummot ja vaarit. Meidän nuorten aikuisten työkyvyttömyys se vasta kalliiksi tulee. Ja me olemme myös maksajia.

Alle kolmekymppisten eläkekustannukset maksavat jo nyt miljardeja vuosittain ja summa kasvaa järkyttävää vauhtia koko ajan. Nuorten aikuisten eläköitymisestä aiheutuvat verotulojen menetykset ja hoitokustannukset ovat kasvaneet yli kaksi miljardia viidessä vuodessa. Erityisesti nuorten naisten työkyvyttömyys ja sairauspäivärahapätkät ovat kasvaneet systemaattisesti. Suurin tekijä lienee kansallissairautemme masennus. Mielialalääkkeiden käyttö yleistyy yhä edelleen ja on nuorilla naisilla tuplasti yleisempää kuin ikäisillämme miehillä.

Mikä meistä nuorista naisista tekee suorittavia aikapommeja? On ristipaineet ja ruuhkavuodet, odotukset ja unelmat. Pitää olla menestynyt opinnoissa, työelämässä, sosiaalisissa suhteissa ja harrastuksissa. Pitää ottaa huomioon toisten tunteet ja omat. Ja pitää olla kaunis ja pitää olla laiha.

Eikö mikään riitä? Ei kukaan voi olla super-nainen, super-opiskelija, super-äiti, supersuosittu ja super-malli yhtä aikaa.
Masennuksen lisäksi myös syömishäiriöt lisääntyvät koko ajan. Kuten masennus, myös syömishäiriöt ovat yleisimpiä juuri nuorilla naisilla. Hoitoon voi olla vaikea päästä ja sen laatu vaihtelee. Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden sairauksia, joilla on oma osansa nuorten aikuisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden lisääntymisessä. Itseinho, ahdistus ja masennus ovat kaikille syömishäiriöille yhteisiä oireita. Riskiryhmässä ovat erityisesti kiltit ja tunnolliset tytöt. Ne, joiden pitäisi pelastaa Suomi ja maailma.

Nuoret naiset sairastuvat yhä useammin elämänsä alussa, parhaassa työiässä. Nuorisotyöttömyyden rinnalla pitäisi puhua enemmän myös nuorisotyökyvyttömyydestä. Ajatus tulevaisuutemme toivoista työkyvyttömyyseläkkeellä on surullinen niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta. Miten pääsisimme eroon super-etuliitteistä?
SAARA-SOFIA SUTELA
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Syömishäiriöliitto – SYLI:n puheenjohtaja

Tiedote lauantaisesta tanssikilpailustamme

TIEDOTE
Julkaisuvapaa heti

Svoli Show tanssittaa satoja

Turun Riennon Voimistelu järjestää lauantaina 24.4. Svoli Show tanssikilpailun finaalitapahtuman Caribia 994-hallissa Turussa. Kyseessä on Suomen Voimisteluliitto Svolin valtakunnallinen nuorten ja aikuisten kilpailu, jossa kilpaillaan kaikkiaan kahdeksassa sarjassa. Svoli Show kilpailussa kilpailijoille annetaan pisteet Voimisteluliiton laatiman arvioinnin mukaan. Lisäksi ryhmät saavat esityksestään kirjallisen palautteen.


Tapahtumaan osallistuu lähes 80 ryhmää ja 800 tanssijaa ja voimistelijaa ympäri Suomen. Järjestelytyössä on mukana nelisenkymmentä vapaaehtoista. ”Tämän kokoisen tapahtuman järjestäminen on mahdollista vain innokkaiden seuraihmisten avulla. Svoli Show on seuramme yhteinen ponnistus”, kilpailun johtaja Saara-Sofia Sutela sanoo.


Kilpailut avataan klo 12.00 Caribia 994-hallissa.
Pääsyliput 5 €, käsiohjelma 2€. Alle kouluikäiset ilmaiseksi.
Lisätietoja:
Kilpailun johtaja Saara-Sofia Sutela, 040 7322 542, saara.sutela@tse.fi
Aikataulu ja suoritusjärjestys: http://trvoimistelu.sporttisaitti.com/svoli_show/

Jäsenäänestys alkaa maanantaina

Varsinais-Suomen Kokoomuksen jäsenäänestys alkaa tulevana maanantaina. Äänioikeutetut saavat äänestysmateriaalin kotiinsa viimeistään huomenna perjantaina. Jäsenäänestys käydään postiäänestyksenä: mukana on palautuskuori, mutta postimaksu tulee maksaa itse. Äänestysaikaa on 30.4. asti. Jäsenäänestyksessä äänestetään kolmea henkilöä. Mikäli ääniä on vähemmän tai enemmän, äänestyslomake hylätään. Jännitystä riittää 24.5 asti, jolloin lopullinen ehdokaslista päätetään ylimääräisessä piirikokouksessa. Exciting times.

Jäsenäänestysehdokkaiden esittely täällä.

Yksikin lyönti on liikaa.

Kotiuduin juuri Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten kevätkokouksesta, jossa olin esittäytymässä jäsenäänestysehdokkaana. Kokouksen kannanotto vaatii jokaiseen Suomen kuntaan perheväkivallan vastaista tomintaohjelmaa. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Suomessa pahoinpidellään joka päivä 250 naista. Se on suorastaan sairas määrä ja jokainen niistä on liikaa. Kannanotto on osa Kokoomusnaisten valtakunnallista Aika puhua -kampanjaa, jonka avulla on tarkoitus mm. varmistaa turvakotien toimintaresurssit. Turvakotipalveluiden määrä ei ole Suomessa lähelläkään kansainvälisten vaatimusten tasoa.

Kampanjaan voi osallistua allekirjoittamalla kansalaisadressin täällä.

Hyvä tyyppi

Eduskuntavaaleihin oli viikonloppuna päivälleen vuosi. Näissä merkeissä ihanat ystäväni ja tukijoukkoni ovat perustaneet facebookiin ryhmän, jonka seinälle halukkaat ovat kirjoitelleet ajatuksiaan siitä, miksi minä olisin hyvä tyyppi eduskuntaan. Kerrassaan ihania, kannustavia ja innostavia kommentteja. Olen ihan otettu.

Käy kurkkaamassa mitä mieltä minusta ollaan ja liity mukaan ryhmään täällä.

Hunajata!

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen on Turun Palloseura edennyt jääkiekon SM-liigan finaaliotteluihin. Ihan mieletöntä! Hyvä esimerkki siitä, miten sinnikäs työnteko lopulta palkitaan, vaikka ympärillä puhuttaisiin mitä. Enpä usko, että kovin moni arvasi TPS:n pelaavan tänä vuonna mestaruudesta, mutta kuinkas kävikään. Mielenkiintoista on ollut myös huomata, miten turkulaisten menestystä kommentoidaan mediassa. Suurimmassa osassa puhutaan ensisijaisesti JYPin epäonnistumisesta, harvemmin hehkutetaan TPS:n onnistumisia. Mutta viimeistään nyt on kyllä syytä! 6-1, hyvä ihmiset!

TPS:n menestys näkyy yllättävän laajasti Turussa. Menestys koskettaa kaikkia ja yhtäkkiä jo unholaan vaipunut jääkiekkofanitus on nostamassa päätään. Hyllyltäni löytyvästä TPS-kaulahuivista tuli nyt jälleen katu-uskottava asuste. Kaikissa kahvipöydissä keskustellaan tuhkapilven lisäksi nyt jääkiekosta. Meidän tepsistä.

Täpötäydessä Turkuhallissa on kyllä aivan mahtava fiilis. Halli ei ole ollut loppuunmyyty vuosiin, mutta nyt on. Urheilu, ja etenkin urheilumenestys, se tuo ihmiset yhteen.

Aidan ensiesiintyminen

Eilen oli jännittävä päivä. Turussa käytiin joukkuevoimistelun Länsi-Suomen aluemestaruuskilpailut, joihin osallistui myös yhdessä ystäväni Annican kanssa valmentamani yli 16-vuotiaiden joukkue nimeltä Aida. Joukkue on harjoitellut yhdessä viime syksystä ja nämä olivat ensimmäiset kisamme. Tytöt ja valmentajat ovat tyytyväisiä onnistuneeseen suoritukseen tässä vaiheessa. Kauden pääkilpailut ovat Voimistelupäivät kesäkuussa, joten ohjelman hiontaan on vielä hyvin aikaa. Vielä tarvitaan lisää tarkkuutta, terävyyttä ja erityisesti vartaloliikkeiden virtaavuutta. Tango-musiikkimme vaatii ilmekkyyttä ja intensiivisyyttä. Tekemistä vielä riittää, mutta hyvällä mallilla ollaan. Hyvä tytöt!

Aida harjoittelee kolme kertaa viikossa, johon sisältyy tunti balettia. Joukkue osallistuu kilpasarjaan (ent. harrastesarja). Joukkueessa voimistelee tällä hetkellä kuusi voimistelijaa, mukaan mahtuu vielä!

Kokoonpanossa tapahtui vielä viime hetkellä kaksi viikkoa ennen kisoja muutoksia. Iloksemme saimme naapuriseurasta lainaksi yhden voimistelijan, kun olimme alkujaan menossa kisaamaan vain neljällä tytöllä. Ohjelman viimeistely jäi vähän vähäiseksi, kun kisakokoonpanolla ehdittiin vetää vain neljät treenit... Siihen nähden suoritus oli tosi onnitunut! Kuudes tyttö saatiin mukaan kalkkiviivoilla, hänen kanssaan ruvetaan nyt opettelemaan ohjelman koreografiaa. Harjoittelun lähtökohtana olemme pyrkineet pitämään tyttöjen omia toiveita. Tavoitteellisesti, muttei turhan vakavasti. Pääasia on, että harjoittelu on kivaa ja joukkuelaiset kehittyvät, saavat onnistumisen elämyksiä. Tosi hienoa, kun tasapainot onnistuivat varmasti myös kisatilanteessa, jossa kaikkia jännitti.

Osallistuin kisoihin myös toisessa roolissa, kun avasin kilpailut Voimisteluliiton ja Turun kaupungin edustajana. Avajaispuheessani puhuin siitä, miten hieno laji joukkuevoimistelu on. Oikeasti, miten moni joukkuelaji yhdistää näin mahtavasti teknisen taidon, taiteen ja tunteen? Hieno harrastus.

Tiedote valinnasta Syömishäiriöliitto - SYLI:n puheenjohtajaksi

Tiedote
JULKAISUVAPAA HETI

Saara-Sofia Sutelasta Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n puheenjohtaja

Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n vuosikokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi turkulaisen Saara-Sofia Sutelan.

”Koen syömishäiriöiden ennaltaehkäisyn, sekä sairastuneiden hoidon edistämisen äärimmäisen tärkeinä asioina. Liiton toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja nyt on otollinen aika lähteä mukaan toiminnan kehittämistyöhön. Syömishäiriöiden määrä on valitettavassa kasvussa ja myös sen laaja yhteiskunnallinen haaste tulee tunnustaa”, Sutela kommentoi valintaansa.

Saara-Sofia Sutelaa liiton puheenjohtajaksi ehdotti Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry. Yhdistyksellä on reilu vuoden mittainen kokemus yhteistyöstä Sutelan kanssa liittyen Suomen voimisteluliitto Svoli ry:n Länsi-Suomen alueen kanssa tehtävään syömishäiriöitä ennaltaehkäisevään työhön. Sutela on paneutunut yhteistyöhön koko sydämellään ja ollut itse aktiivisesti viemässä syömishäiriöasiaa eteenpäin. Lisäksi hänen laaja ja pitkäaikainen kokemuksensa yhdistystoiminnasta eri tasoilla teki vaikutuksen ja antoi vahvistusta sille, että Sutelalla on paljon annettavaa myös Syömishäiriöliitto – SYLI ry:lle. Liiton muut jäsenyhdistykset kokivat samoin ja Sutela valittiin yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi vuosikokouksessa lauantaina 10.4. Turussa.

Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tampereen Tyttöjen Talon johtaja Taina Karman Tampereelta, esh Marja Nieminen Naantalista sekä varajäseneksi Niko Heikka Helsingistä. Hallituksen jäseninä jatkavat varapuheenjohtaja Eija Salo-Rankila Seinäjoelta, Aimo Joensuu Alajärveltä, Paula Rekilä Oulusta ja asiantuntijajäsenenä TtM, ft. projektikoordinaattori Sirkku Mikkola Turusta, varajäsenenä jatkaa Anna-Liisa Luova Kouvolasta.

Vuonna 2004 perustettu Syömishäiriöliitto - SYLI ry on valtakunnallinen syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään edustava järjestö, jonka tehtävänä on lisätä kokemukseen perustuvaa syömishäiriötietoutta ja -osaamista. Liiton tarkoituksena on edistää syömishäiriöön sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta, toimia jäsenistönsä oikeuksien valvojana, tehdä tunnetuksi edustamiensa ryhmien erityispiirteitä sekä tukea alueellisten jäsenyhdistystensä toimintaa.

Jäsenyhdistykset vastaavat paikallisesta toiminnasta, mm. läheisille ja sairastuneille suunnatusta vertaistukitoiminnasta. Jäsenyhdistyksiä on tällä hetkellä viisi:
• Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry (kotipaikka Turku)
• Etelä-Suomen syömishäiriöperheet ry (Helsinki)
• Pohjanmaan syömishäiriöperheet ry (Kokkola)
• Väli-Suomen syömishäiriöperheet ry (Tampere)
• Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet ry (Rovaniemi)
Jäsenyhdistyksistä kahdella (Lounais-Suomen ja Etelä-Suomen yhdistykset) on työntekijät. Muut yhdistykset toimivat täysin vapaaehtoisvoimin. Jäsenyhdistyksissä on yhteensä yli 500 henkilöjäsentä.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Saara-Sofia Sutela
040 7322 542
pj@syomishairioliitto.fi

Toiminnanjohtaja Marja-Leena Laiho-Lehto
040 5585 262
marja-leena.laiho-lehto@syomishairioliitto.fi

http://www.syomishairioliitto.fi/

Ehdolla ehdolle eduskuntaan

Olen mukana Varsinais-Suomen Kokoomuksen jäsenäänestyksessä, jonka pohjalta valitaan eduskuntavaaliehdokkaat. Mukana jäsenäänestyksessä on lisäkseni 25 ehdokasta, joista valitaan 17 kansanedustajaehdokkaan lista.

Jäsenäänestys suoritetaan 26.-30.4 postiäänestyksellä. Äänioikeutettuja ovat V-S Kokoomuksen jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa viime vuonna.

Mahdollista ehdokkuuttani olen ehtinyt miettimään monelta kantilta ja mitä enemmän asiaa pohdin, sitä enemmän siitä innostun. Uskon, että minulla olisi paljon annettavaa kansanedustajan työhön ja nyt voisi olla minun aikani. Eduskuntaan tarvitaan nuorta tuoretta näkemystä ja kunnallispolitiikassa olen saanut jo esimakua myös poliittisesta osaamisesta. Osaltani hyvin sujuneet kunnallisvaalit kertovat mielestäni siitä, että politiikkaan kaivataan uusia tekijöitä. Kaupunginvaltuutettuna ja lautakunnan puheenjohtajana olen saanut kiitosta aktiivisuudestani ja muutenkin oikein kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta. Poliittinen ura tuntuu nyt luontevalta ja motivoivalta, vaikken vielä kaksi vuotta sitten osannut lainkaan suunnitella työskenteleväni politiikan parissa. Valmistun syksyllä kauppatieteiden maisteriksi, joten senkin puolesta vaalit sattuvat juurikin sopivaan vaiheeseen. Tästä näkökulmasta katsonkin eduskuntavaaleja ikään kuin isona, omannäköisenäni työnhakuprosessina. Olen lähdössä vaalityöhön tosissani.

Lisätietoja jäsenäänestyksestä täällä.

Eduskuntavaalit käydään vuoden päästä, huhtikuussa 2011. Kokoomuksella on tavoitteena Varsinais-Suomesta kuusi kansanedustajapaikkaa.

Syömishäiriöliiton puheenjohtajaksi

Minut valittiin Syömishäiriöliitto - SYLI:n uudeksi puheenjohtajaksi liiton vuosikokouksessa viime lauantaina 10.4.2010. Kiitän lämpimästi luottamuksesta. Uuden tehtäväni otan vastaan innostuneena ja motivoituneena. Koen syömishäiriöiden ennaltaehkäisyn, sekä sairastuneiden hoidon, tuen ja kuntoutuksen edistämisen äärimmäisen tärkeäksi. Olen nähnyt liian monta syömishäiriöhelvettiä läheltä ja toisinaan turhautunut siitä, etten ole osannut auttaa.

Puheenjohtajaehdokkaaksi minut pyysi SYLI:n alueellinen jäsenyhdistys Lounais-Suomen Syömishäiriöperheet ry. Olen ollut käynnistämässä Voimisteluliiton ja Syömishäiriöperheiden yhteistyötä Varsinais-Suomen alueella. Osana yhteistyötämme olemme muun muassa lisäänneet SYLI:n hyvinvointityöpajat osaksi joukkuevoimistelun alueellisia valmennusleirejä. Pilottihankkeemme on edennyt erinomaisesti ja yhteistyömme on saanut voimistelijoilta ja valmentajilta paljon kannustavaa palautetta. Tätä työtä kannattaa jatkaa. On tärkeää että aiheesta puhutaan, jaetaan tietoa ja viedään viestiä eteenpäin.

Näen syömishäiriöit myös laajempana yhteiskunnallisena haasteena. Kauppalehti uutisoi 6.4 miten erityisesti nuorten naisten työkyvyttömyys on järkyttävässä kasvussa. Nuorten eläköityminen maksaa yhteiskunnalle miljardeja vuosittain hoitokustannuksina ja menetettyinä verotuloina. Siinä se oikea eläkepommi on. Suomen nuorten eläköityminen elämänsä alussa, parhaassa työiässä, on paitsi yksilön kannalta äärimmäisen surullista, myös yhteiskunnan kannalta äärimmäisen kallista.

Vaikkeivat syömishäiriöt ole sidottuja ikään tai sukupuoleen, on suurin osa sairastuneista nuoria naisia tai tyttöjä. Tutkittua tietoa asiasta ei valitettavasti ole, mutta on arvioitu, että jopa joka viides nainen sairastaa syömishäiriötä jossakin muodossa. Itse uskon määrän olevan vielä jopa suurempi. Valitettavan harva hakeutuu hoitoon.

Erityisesti nuorten naisten masennus on yhä yleisempi nuorena eläköitymisen syy. Myös syömishäiriöillä on suuri osuus työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen lisääntymisessä. Nuorten naisten masennusoireilu on tuplasti yleisempää kuin nuorten miesten. Syömishäiriöiden määrä on kasvussa ja suurimman riskiryhmän muodostavat kiltit ja tunnolliset tytöt. Tulevaisuutemme toivot.

Yhteiskuntavastuusta

Olen opinnoissani erikoistunut voimakkaasti yritysten yhteiskuntavastuuseen, vastuulliseen hallintotapaan ja kestävään kehitykseen. Aiheeseen liittyen kirjoitan nyt gradua ja myös kandityöni koski monikansallisten yritysten yhteiskuntavastuusta (Corporate Social Responsibility). Samalla olen suorittanut vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen opintokokonaisuudet. Näihin opintoihin liittyen on tullut tehtyä jos jonkinlaisia kirjoitustöitä ja ajattelin, että joitakin niistä voisi julkaista täällä blogissakin.

Tässä ensimmäiseksi talousmaantieteen Eettiset standardit ja ohjeet -kurssille kirjoitettu lyhyt essee yhteiskuntavastuusta.

ESIMERKKEJÄ MAAILMALTA

Maailmantalouden kansainvälistyminen on muuttanut yritysmaailmaa. Globalisaatio tarjoaa yrityksille ennenkuulumattomia mahdollisuuksia, joiden myötä tuotantoketjut ovat levinneet yhä syvemmälle kehittyviin maihin. Nämä muutokset ovat saattaneet yritykset myös kohtaamaan uusia sosiaalisia ja ympäristöhaasteita. Globalisaation kautta myös tietoisuus yritysten toiminnan aiheuttamista, usein tuhoisista, seurauksista leviää nopeasti ympäri maailman. Markkinatalouden hyötyjen epätasainen jakautuminen on johtanut siihen, että yritysten vastuullisuus on noussut yhä tärkeämmäksi teemaksi.  Yritykset toimivat nykypäivänä kasvavan valvonnan alla.

Yhteiskuntavastuu on teemana jatkuvan debatin ja keskustelun alla. Erityistä keskustelua on herättänyt termin laajat ja moninaiset määritelmät. Osa on jättänyt termin englanninkielisestä sanasta ”Corporate Social Responsibility” sosiaalista vastuuta kuvaavan sanan pois viitaten sen tarpeettomaan toistoon. Heidän mukaansa yritysten myötävaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan ei voida nähdä perinteisistä voittoa tavoittelevista toiminnoista irrallisena, sillä kaikella liiketoiminnalla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. On sosiaalisesti vastuullista valmistaa laadukkaita tuotteita, ja tuottaa sitä kautta voittoa – ihan samalla tavalla kun on sosiaalisesti vastuullista kohdella kaikkia sidosryhmiä toimia yrityksen arvoja noudattaen. Jatkuvasti kansainvälistyvällä yritysmaailmalla onkin paljon kannettavanaan. Noudattamalla vastuullisia toimintatapoja yrityksillä on mitä parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa toimintaympäristöönsä positiivisesti.  Jos tahtoa löytyy, on yritysten potentiaali muuttaa maailmaa ja tehdä oikeasti hyvää vahvempi, kuin millään muulla taholla – valtiolliset instanssit mukaan lukien.

Tämä potentiaali pitäisi vain tunnistaa ja hyödyntää. Yrityksiltä ei voi kuitenkaan odottaa tai vaatia liikoja, eivätkä yritykset voi omalla toiminnallaan ratkaista kaikkia maailman ongelmia. Mutta vaikka myös valtioilla on oma vastuunsa, voivat yritykset toimintaansa koskevilla päätöksillä joko parantaa tai pahentaa näitä ongelmia. Mikäli yritykset eivät ota vastuullisuutta huomioon toiminnoissaan, ei maailman tilan ole juurikaan mahdollista parantua.

Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden kasvaessa, on vastuullisuuden tunnistamista varten syntynyt lukuisia erilaisia aloitteita ja työkaluja.  OECD:n suuntaviivat, YK:n Global Compact, AA1000 eettinen standardi ja raportointijärjestelmä GRI ovat kaikki periaatteessa askelia eteenpäin. Ongelmana on kuitenkin paitsi niiden vapaaehtoisuus, myös tietty epämääräisyys. Vasta varsin pieni osa yritysmaailmasta on yhtynyt aloitteisiin.

Yhteiskuntavastuun ympärillä vellovasta keskustelusta onkin ollut paitsi hyötyä, myös haittaa. Termin esilläolo on varmasti nostanut tietoisuutta yritysten toiminnan seurauksista ja vastuullisuuden tärkeydestä. Parhaimmillaan yhteiskuntavastuuseen viittaamisella tarkoitetaankin kaikkien toimintojen vastuullisuutta: sitä, että vastuullisuus kuuluu kiinteänä osana yrityksen arvoihin ja että se otetaan aidosti huomioon kaikessa yrityksen toiminnassa. Termistön ja käsitteiden moninaisuus ja epämääräisyys on kuitenkin valitettavaa. Yhteiskuntavastuullisuuteen voidaan viitata ja vedota tilanteissa, joissa vastuullisuus on varsin pintapuolista tai keinotekoista. Näin ollen näennäiselläkin yhteiskuntavastuullisuudella voidaan oikeuttaa muussa mielessä epämiellyttäviä tai jopa epäeettisiä toimintoja.

Raja periaatteiden ja tarkoituksenmukaisuuden välillä on varsin häilyvä. Yhteiskuntavastuu nähdään hyvänä asiana, mutta sitä käytetään helposti laskelmoiden. Niin kutsuttu viherpesu, näennäinen ympäristöystävällisyys, on nykyliiketoiminnassa varsin yleistä. Yhteiskuntavastuusta haetaan myös kilpailuetua, tai strategista valttikorttia.

Tärkeää olisikin nähdä yhteiskuntavastuu periaatteellisena osana sekä yritysten ydintoimintoja, että kaikkien sidosryhmien kohtelua. ”Päälle liimatut” hyväntekeväisyystoimenpiteet pitäisi osata erottaa aidoista arvoista. Luonnollisesti yleiset keskeiset vastuullisuuden osa-alueet, liittyen esimerkiksi työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, tulisi kuulua itsestään selvänä osana yrityksen toimintatapoihin, eikä niitä siten pitäisi sekoittaa muuhun arvopohjaiseen (yleensä vapaaehtoiseen) vastuuseen.

Monesti yritysmaailmassa yhteiskuntavastuu nähdään liiketoimintamallina, jossa lähtökohtana on rahallinen palkkio. Tässä ajattelumallissa kaikille toiminnoille tarvitaan taloudellinen oikeutus. Yritykset saattavat esimerkiksi laskea, että on halvempaa maksaa saastuttamisesta aiheutuva sakko, kuin sijoittaa saasteiden määrää pienentäviin toimenpiteisiin. Valitettavasti aina edes yritysten imagoon ja maineeseen liittyvät haitat (vaikka tulisivat kalliiksikin) eivät riitä kannustimeksi vastuullisempaan toimintaan.

Yhteiskuntavastuun suurimmat raja-aidat liittyvätkin siihen, mikä luetaan yrityksen ydintehtäväksi. Aito vastuullisuus edellyttäisi siirtymistä tuote- ja tuottokeskeisestä ajattelusta sidosryhmäajatteluun. Yritysten pitäisi nähdä tehtävänsä laajemmin kuin tuoton maksimointina: tavoitteena tulisi olla kaikkien sidosryhmien tarpeiden tyydyttäminen. Liian helposti yritysjohtajat keskittyvät ainoastaan lyhyen aikavälin taloudellisiin tekijöihin. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö vastuullisuuteen velvoittaa aikaisempaa voimakkaammin myös lainsäädännöllä. Aikaisemmista esimerkeistä (esim. työolosuhteet) on nähty, että muutoksia saavutetaan huomattavasti vapaaehtoisia aloitteita tehokkaammin ulkopuolisella paineella. Kansainväliselle sääntelykehykselle mittareineen olisi juuri siksi tilausta. Liikemaailma tarvitsisi selkeän määrittelyn lisäksi kriteerit, joiden avulla sidosryhmien olisi mahdollista verrata yritysten vastuullisuutta myös toisiinsa.

Kaiken kaikkiaan nykymaailmassa ei juuri ole yrityksiä, joilla olisi varaa olla huomioimatta toimintojensa seurauksia ja niiden vastuullisuutta. Aito yhteiskuntavastuullisuus edellyttää sitä, että vastuullisuus sisällytetään arvona yrityksen strategiaan, ja että se huomioidaan kaikessa yrityksen toiminnassa. Vastuullisuutta ei saisi nähdä muista toiminnoista irrallisena. Yritykset voivat myös hyötyä vastuullisuudestaan (taloudellisestikin), mikäli osaavat viestiä siitä sidosryhmille. Loppujen lopuksi yhteiskuntavastuun kehittyminen liikemaailmassa vaatii ennen kaikkea hyvää johtamista.

(The ICCA Handbook on Corporate Social Responsibility)

TM22
Harjoitustyö 2
9.2.2010