Haastattelu Turun Sanomissa 19.3

Lauantain Turun Sanomista löytyy eduskuntavaalikampanjaani koskeva haastattelu (sivulla 9). Haastattelu on osa Turkkarin "Haluan kansanedustajaksi"-juttusarjaa. Juttu on luettavissa myös täällä.

Kokoomuksen komeetta kampanjoi vihreillä arvoilla

Turun Sanomat
JARI HEINO

Onko 24-vuotias Saara-Sofia Sutela (kok) liian nuori ja kokematon kansanedustajaksi?
  Ei ole. Nuoren naisen ansioluettelo on sellainen, että useimmat meistä lasketaan hautaan paljon lyhyemmän kanssa.
  Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pekka Ravin avustaja, Turun kaupunginvaltuutettu, liikuntalautakunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Turun aluejärjestön varapuheenjohtaja, Syömishäiriöliiton puheenjohtaja ja Suomen voimisteluliiton hallituksen jäsen on entinen Turun Riennon sekä Liikunnan ja urheilun nuorisokomitean puheenjohtaja. Kauppatieteiden maisteri on ennättänyt Turun kauppakorkean lisäksi opiskella Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Jordaniassa.
  Kaikki alkoi siitä, kun 14-vuotias voimistelija rikkoi selkänsä. Urheiluseura alkoi houkutella reipasta jäsentään järjestöpuolelle. Kannatti houkutella.
  – Luottamustehtävät täydentävät toisiaan. Ei tunnu, että repisin itseäni sataan paikkaan, hän vakuuttaa.
  Sutela uskoo, että yksi ihminen pystyy muuttamaan maailmaa. Tai ainakin vaikuttamaan asioihin, jotka ottavat pannuun. Kuten vaikka byrokratian hitaat rattaat. Noita rattaita rasvaamaan hän lähtee 30 000 euron vaalibudjetilla. Tavoitteena on kuntavaalien äänimäärän kymmenkertaistaminen ja paikka eduskunnassa.
  Sutelan kampanjan kivijalka on kestävä kehitys. Se jakaantuu taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen sekä ympäristövastuuseen. Kaikki kolme asiaa pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Löytyy häneltä myös yksittäisiä esityksiä. Esimerkiksi urheiluseurojen jäsenmaksut voisivat olla verovähennyskelpoisia.
  Myöskään Varsinais-Suomen asiaa ei unohdeta.
  – Pitää saada Elsa-rata Turusta Helsinkiin. Ja kasitie kuntoon. Varsinais-Suomessa on paljon korkeakouluja, mutta valmistuvat nuoret eivät saa täältä töitä, hän listaa.
  Yksin ei kokenut järjestöhirmu noita asioita aja.
  – Meillä on ihan mahtava tiimi. On kolme kampanjapäällikköä, ja tiiviimpi parinkymmenen hengen porukka. Sähköpostilistalta löytyy 70 nimeä ja Facebookista varmaan 400, hän iloitsee.

Myös vihreät oli vaihtoehto

Kumpi vetää sinua enemmän: urheilu vai politiikka?
  – Tällä hetkellä politiikka. Liikunta ja urheilu ovat hyvää vastapainoa vapaa-ajalla. Mutta urheilu on myös merkittävä osa sitä politiikkaa, jota teen.

Entä kansainvälinen bisnesura vai kansanedustajan tehtävä?
  – Kansanedustajan tehtävä. Vaikka en ole alunperin suunnitellut mitään poliittista uraa, niin näiden vaiheiden jälkeen se tuntuu luontevalta.

Nettisivuillasi puhut vihreistä arvoista. Miksi kokoomus eikä vihreät?
– Hyvä kysymys. Pohdin myös toista vaihtoehtoa ennen kuin lähdin kokoomuksen ehdokkaaksi. Koin, että kokoomuksessa on laajemmin esillä ne näkemykset ja arvot, jotka allekirjoitan. Vaikka en olisikaan kaikista asioista samaa mieltä.

Alkoholikeskustelun näkökulmia

Alkoholin verotus puhututtaa säännöllisin väliajoin. Taustalla on huoli suomalaisten alkoholinkäytöstä. Huoli on toki oikea, mutta keskustelusta unohtuu helposti eräs merkittävä näkökulma. 

Kansanterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan alkoholiveron laskulla vuonna 2004 oli selvä vaikutus alkoholin kulutukseen suomessa. Lisääntyneiden terveyshaittojen ja alkoholisyisten kuolemien vuoksi alkoholiveroa päätettiin nostaa 10 % vuonna 2008. Seuraavana vuonna alkoholiveroa nostettiin kymmenellä prosentilla kahdesti. Nyt alkoholiveron nosto on jälleen ollut esillä.

Alkoholiveron nosto on helposti perusteltavissa terveydellisistä näkökulmista. Ravintola-alalle alkoholiverotuksen korotukset ovat kuitenkin olleet kovia paikkoja. Ravintoloitsijat maksavat ravintolaan sisään ostamastaan alkoholista saman hinnan kuin yksityinen kuluttaja. Kun alkoholi jälleenmyydään asiakkaalle, on sen hintaan jyvitetty palkka-, vuokra- ja muita toimintakuluja. Tästä johtuu alkoholijuomien korkea hinta ravintoloissa.

Kun kansanterveydestä ollaan huolissaan, voitaisiin alkoholinkulutusta oikeastaan ohjata nimenomaan ravintolakulutuksen suuntaan, sillä ravintoloissa anniskelua sääntelee laki. Laki kieltää anniskelemasta päihtyneelle tai alaikäisellä ja ravintolassa järjestyksen turvaa järjestyksenvalvoja. Alkoholiveron korottaminen kuitenkin aiheuttaa hinnankorotuspaineita ravintoloissa ja korkeat hinnat ohjaavat asiakkaita muualle. Muutaman vuoden sisällä toteutetut kolme alkoholiveronkorotusta ovat ajaneet monet ravintola-alan yrittäjät konkurssiin ja myös harmaatalous alalla on kasvanut rajusti. 

Helmikuun lopussa osallistuin Varsinais-Suomen Kokoomuksen ministerikiertueelle, jossa mukana oli peruspalveluministeri Paula Risikko. Kysyin Laitilassa pidetyssä keskustelutilaisuudessa ministeriltä alkoholiverotuksen problematiikasta nimenomaan yritysten näkökulmasta. Risikon mukaan EU-lainsäädäntö estää ravintoloiden erioikeuden alkoholiverotuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei meillä ole mahdollisuutta määrittää anniskeluravintoloille kuluttajaa matalampaa veroa.

Mielenkiintoisen kiemuran alkoholinkulutuksen ohjailuyrityksiin Suomessa aiheuttaa Ahvenanmaan erityisasema alkoholiverotuksesta vapaana alueena. Tämän erioikeuden mahdollistaa samainen EU lainsäädäntö. On tunnettu tosiasia, että alkoholiverotuksen kiristyessä viinanhakumatkailu Ahvenanmaalla pysähtyville laivoille ja Tallinnaan lisääntyy. Veronkiristys ajaa asiakkaat ravintoloista ja siirtää kulutuksen pois Alkosta. On toki koko Varsinais-Suomen näkökulmasta tärkeää, että laivabisnes pärjää. Viinarallimatkustajien lisääntyminen ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen ilmiö: ei terveydellisistä näkökulmista, eikä suomalaisten ravintola-alan yrittäjien kannalta. 

Olen ehdottoman huolissani alkoholin vaikutuksista kansanterveyteen ja mielestäni alkoholin ongelmakulutukseen on tärkeää löytää ratkaisuja. Alkoholiveron korotuksia esitettäessä on kuitenkin pidettävä mielessä sen vaikutukset ravintola-alaan. On hyvä muistaa, miten merkittäviä työllistäjiä ravintolayritykset pienestä suureen Suomessa ovet. Alkoholiverojen korotuksista keskusteltaessa ei mielestäni tuoda tarpeeksi esille korotusten vaikutuksia ravintola-alan yrittäjyyteen ja sitä kautta työllisyyteen.