Kiitos!

Vaalit olivat ja menivät. Ja hyvin menivätkin. Kokoomus säilytti asemansa Suomen ja Turun suurimpana puolueena. Turussa onnistuimme pitämään 19 paikkaamme, vaikka Perussuomalaiset nostivat paikkamääränsä kuuteen valtuutettuun.

Omalta osaltani tulos oli kerrassaan hieno! Tuplasin äänimääräni viime kunnallisvaaleista ja sijoituin 1065 äänellä oman listani neljänneksi, ensimmäisenä naisena. Aivan huikea luottamuksen osoitus äänestäjiltä.

Suuri kiitos jokaiselle äänestäjälle, tukijalle ja vaalityötä tehneelle! Tällä vahvalla äänestäjien antamalla mandaatilla lähden nöyränä ja innostuneena jatkamaan työtäni Turun kaupunginvaltuustossa.

Kaikkiaan nämä vaalit olivat Turussa muutoksen vaalit. Lähes puolet uuden valtuuston jäsenistä ovat uusia valtuutettuja. Kokoomuksen ryhmästäkin 8 valtuutettua on uusia voimia, ensimmäisissä varavaltuutetuissa heti pari lisää. Tämä on mielestäni todella hienoa! Uudistumisesta näissä vaaleissa olikin kysymys.

Lopputuloksessa harmittamaan jäi vain yksi asia: äänestysprosentti jäi harmillisen alas. Vain vähän yli puolet, 55,4% äänioikeutetuista, vaivautui antamaan äänensä omalta kannaltaan kaikkein merkittävimmissä vaaleissa. Tässä on meillä kaikilla pohdinnan paikka. Miten voisimme edistää kunnallispolitiikan ja kaupunkilaisten arjen vuoropuhelua?

Työ siis jatkuu. Lämpimät kiitokset luottamuksesta!

Flash mob

Järjestettiin yhdessä Maija Niskalan kanssa Flash mob -tempaus viime lauantaina. Ideana oli kampanjoida pysähtyneisyyttä vastaan. Joku ehkä tunnistaa videolta pari vierailevaa tähteä. :)

Liikuntapaikat kuntoon!

Olin eilen puhumassa SLU:n olosuhdeseminaarissa Arena 2012 liikuntapaikka-rakentamisen ammattitapahtumassa Helginsin messukeskuksessa. Seminaarin teemana oli liikuntapaikkojen käyttöpolitiikka. Tähän oli minulla mielenkiintoinen rooli, kun tarkastelen liikuntapaikkapolitiikkaa monesta eri näkökulmasta. Tässä tapauksessa näkökulmani oli kuitenkin hyvin voimistelupainotteinen.

Ensinnäkin valmentajana: Olen valmentanut joukkuevoimistelua jostakin 90-luvun puolivälistä saakka. Tälläkin hetkellä olen mukana kahden joukkueen valmennuksessa, kahdessa eri seurassa. Tähän väliin mahtuu monta joukkueellista voimistelijoita sekä monia monia tunteja eri jumppasaleilla. Yksi asia on varma, valmentajan näkökulmasta löytyy aina vuoroista ja saleista puutteita.

Turussa olisi voimisteluolosuhteissa kuitenkin aidosti parantamisen varaa. Voimistelu on Suomen eniten harrastettu ohjattu liikuntamuoto. Turku on vahva voimistelukaupunki. Turusta löytyy nopeallakin laskemisella parikymmentä voimisteluseuraa. Niissä voimistelee tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä, pääasiassa lapsia ja nuoria. Suurin osa harjoittelusta tapahtuu koulujen saleissa. Niiden käytöstä on selkeät periaatteet ja salivuoroista on pulaa vähän joka lajissa.

Kun puhutaan kilpailemisesta (niin harraste- kuin huipputasolla), vaaditaan olosuhteiltakin jo vähän enemmän. Itse tunnen parhaiten oman lajini joukkuevoimistelun olosuhdetilannetta. Joukkuevoimistelussa olosuhteena on 13mx13m matto. Vähän samaan tapaan, kun jalkapalloilijoiden olisi hyvä päästä treenaamaan nurmikentällä, tulisi voimistelijoiden päästä treenaamaan matolla.

Turussa on kuitenkin vain yksi liikuntapaikka, jossa mattoharjoittelu on mahdollista: Lintulan sali entisen Palatsin ylimmässä kerroksessa Eerikinkadulla. Salissa on kaksi mattoa, mutta koska tila on niin ahdas, eivät matot mahdu rinnakkain vaan ovat aseteltuna puoliksi päällekkäin. Käytännössä kaikkien turkulaisten joukkuevoimistelijoiden ja rytmisten voimistelijoiden käytössä on siis yhteensä vain puolitoista mattoa. Samassa tilassa harjoittelee myös Turun Sirkus, sillä kuten voimistelu, myös sirkustoiminta edellyttää korkeutta.

Lintulassa. Kuvassa näkyy, miten matot ovat päällekkäin. Vihreän verhon takana sirkustoimintaa.

Ymmärrettävästi Lintula on turkulaiselle voimistelutoiminnalle elinehto. Liikuntaolosuhteena paikka on valitettavasti yksinkertaisesti täysin riittämätön ja huonokuntoinen. Paitsi ahdas, myös meluisa. Kesällä tukalan kuuma ja talvella hyytävän kylmä. Puutteelliset sosiaalitilat (käytössä vain yksi huonokuntoinen WC). Tila ei myöskään ole esteetön.

Voimistelu liikuttaa kaupungissa isoja massoja ja voimistelijat ansaitsisivat kunnolliset tilat. Olosuhteet, jotka olisivat voimistelijoiden ja valmentajien terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä voimistelulajien harrastajamäärien edellyttämällä tasolla.


Toiseksi Suomen Voimisteluliiton hallituksen jäsenenä: Voimisteluliitossa on viime aikoina puhuttu paljon voimistelun olosuhteista. Meillä oli oikein olosuhteiden teemavuosikin! Tiedossa on, että uudet voimistelulajit, lajien kehittyminen, tason nousu sekä kasvavat harrastajamäärät ovat lisänneet voimisteluolosuhteiden vaatimuksia.

Lajien olemassaolon edellytys ovat kunnolliset olosuhteet. Lähtökohtaisestihan voimistelu ei vaadi kummoisiakaan olosuhteita: perusjumppaan riittää kun on lattiatilaa. Telinevoimistelussa kuitenkin edellytyksenä ovat (luonnollisesti) telineet ja joukkuevoimistelussa ja rytmisessä se aikaisemmin mainittu matto. Kilpa-aerobic vaatii kilpatasolla erityisen parketin. Kaikkiaan lajeja Voimisteluliiton alla on kahdeksan ja jokaisella on toki vähän omat jutut.

Voimistelulla on nostetta ja monen lajin kohdalla tilanne on sellainen, että tulijoita olisi paljon enemmän kuin mitä olosuhteet mahdollistavat. Uusia ryhmiä ei voida perustaa, koska ei ole vuoroja joilla ne voisivat harjoitella.

Haasteita tilojen kanssa on erityisesti suurissa kaupungeissa. Harrastajamäärät ovat huikeita! Suurimmat ongelmat ovat juurikin matto- ja telineolosuhteiden niukkuus, muissa voimistelulajeissa tilanne on ymmärtääkseni parempi. Koulujen salien osalta on tärkeä huomioida sijainti, sillä osa voimistelijoista on todella nuoria ja heidän pitää voida tulla harjoituksiin myös itsekseen. Liittotasoisesti olemme toivoneet selkeitä periaatteita vuorojakoihin sekä mahdollisuutta ns. nimikkokouluihin. Tällöin esimerkiksi jonkun koulun saliin voitaisiin tuoda matto ja keskittää voimisteluseurojen vuorot sinne.

OKM on vastikään julkaissut kirjan: Voimistelutilojen suunnittelu. Se on osa OKM:n liikuntapaikkajulkaisujen sarjaa. Julkaisussa annetaan perustiedot voimistelutilojen suunnittelua varten. Voimisteluliitto on ollut vahvasti mukana julkaisun laatimisessa. Suosittelen, saatavilla täältä.


Kolmanneksi liikuntalautakunnan puheenjohtajana: Kun minut valittiin Turun kaupunginvaltuustoon ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaksi 4 vuotta sitten, minulla oli selkeä tavoite: saada päätös palloiluhallista. Tästä olen moneen otteeseen puhunutkin. Ilokseni tämä asia nyt etenee, mikä on mahtavaa! Seuraava ja ehdottoman tärkeä liikuntapaikkainvestointi on kunnollisen voimisteluolosuhteen saaminen Turkuun.

Liikuntalautakuntamme on yksimielisesti pitänyt palloiluhallihanketta liikuntapaikkojen ykköshankkeenamme. Viime keväänä kävimme paljon keskustelua myös muiden liikuntapaikkojen puutteista. Kriittisimpinä kohteina nousi esille Lintula ja Alfa (erityisesti budohalli siellä). Alfan osalta olemme saaneet esitettyä ratkaisuehdotuksen, mutta Lintulan osalta tilanne on vaikeampi.

Suurin haaste on korkeusvaatimus. Voimistelijoille olisi varmasti jo aikaisemminkin osoitettu uutta tai lisää tilaa, mutta ongelmana on että kaupungilla on ylipäänsä hyvin vähän tiloja, joissa korkeutta on voimistelulle riittävästi. Lisänä tulevat toki muutkin kunnollisen voimistelusalin edellytykset.

Lintulan osalta tilan puutteellisuus ei edes ole ollut se suurin kysymys. Alemmat kerrokset omistavalla yksityisellä taholla oli Lintulan saliin osto-optio, joka päättyi kesäkuussa. Optiota ei käytetty. Sittemmin olen ymmärtänyt, että saliin olisi tulossa kunnollinen kattoremontti. Se on toki muuten hyvä, mutta kattoremontin myötä saliin olisi tulossa palkit, joiden johdosta sali ei enää täyttäisi lajin vaatimia edellytyksiä. Olemassa on edelleen uhka, ettei voimistelutoimintaa voida ko. tilassa kovin kauaa jatkaa.

Lintulalle tarvitaan siis korvaavat tilat. Ei mikään helppo homma. Viime keväänä liikuntalautakunta pyysi (ehdotuksestani) liikuntatoimea laatimaan tarveselvityksen Lintulan korvaavasta tilasta. Tarveselvityksessä kuvataan tilan nykytilanne sekä ilmenneet tarpeet. Tarveselvitys tehtiin ja se käsiteltiin kokouksessamme 20.3. Esitimme, että Lintulan tilatarpeet tulee ratkaista pikaisesti. Pöytäkirja (sisältää koko selvityksen) täällä.

Tässä kuitenkin tiivistettynä oleellisin:

• Lintula vaatii perusteellista korjausta tai korvaaviin tiloihin siirtymistä. Salin koko on n. 900m², josta voimistelulla on n. 600m² ja sirkuksella 300m².
• Lintulan salin suurimmat puutteet liittyvät ilmanvaihtoon ja sosiaalitilojen puuttumiseen. Lintulan yleisilme on epäsiisti ja yleiskunto välttävä. Salissa on talvella kylmä, noin 14–15 astetta ja kesällä hyvin kuuma. Puulattia hilseilee ja on vino. Sosiaalitilat ovat puutteelliset. Tila on ahdas, eikä sinne mahdu kahta voimistelumattoa rinnakkain. Korvaavien tilojen suunnittelussa tärkeä kriteeri on lajien vaatima korkeus 8 metriä.
• Tila ei ole esteetön
• Liikuntatilassa on kova melu ja hälinä, harjoittelurauha on olematon
• Voimisteluseurat eivät tällä hetkellä voi perustaa uusia ryhmiä, sillä kaikki ajat voimistelumatoilla ovat täynnä. Myös nykyisten ryhmien kysyntä vuoroihin on suurempaa, kuin mitä vuoroja voidaan nyt jakaa.
• Voimisteluseurojen toive mattojen määrälle olisi 3-4 ja niin, että ne voisi tarpeen mukaan erottaa toisistaan väliverhoilla.
• Salia käyttäville tahoille olisi itse harjoittelu- ja sosiaalitilojen lisäksi tarpeen yhteinen toimisto sekä ohjeisharjoittelutilat: balettisali lämmittelyyn ja pienryhmätoimintaan. Myös varastohuone ja lukolliset kaapit olisivat tarpeen välineiden ja musiikkilaitteiden säilytystä varten.
• Mikäli tilassa olisi katsomo n. max 500 hengelle, olisi tilassa mahdollisuus järjestää myös katsastuksia ja kilpailuja. Se helpottaisi nykyistä kilpailujen järjestämistilannetta huomattavasti.
• Mahdollisen uuden harjoittelutilan tulisi olla hyvien kulku- ja liikenneyhteyksien (lähinnä bussi) päässä.

Tarveselvityksen tilaohjelma:

 

Liikuntalautakunnan puheenjohtajana minulla täytyy toki olla laajempikin näkemys yleensä liikuntaolosuhteisiimme. Liikuntapolitiikassahan ylipäänstä olosuhteet ja vuorojaot ovat aina ikuisuusaiheita, eikä olosuhdeasiaan ikinä ole yhtä oikeaa ratkaisua.

Eilisessä seminaarissa esittelin muun muassa käyttöpolitiikkaamme ja jakoperiaatteitamme Turussa. Käytännössähän homma menee niin, että lautakunta päättää periaatteet, joiden pohjalta seuroille myönnetään anomuksesta vuoroja liikuntapalvelukeskuksen toimesta.

Perusperiaatteitamme on muun muassa, että lasten vuorot tulisi olla ajoitettu ennen klo 20, tilojen käyttö tulisi olla mahdollisimman tehokasta ja vuorojen jakaminen läpinäkyvää. Käytännössä periaatteista joudutaan joustamaan, sillä vuoroja haetaa yksinkertaisesti enemmän kuin mitä niitä on jakaa. Toki täytyy huomioida myös lajien vaatimukset ja harrastemuoto. Osa vuoroista on jaettu ns. vapaille sidosryhmille, esimerkiksi kaveriporukoiden tai työyhteisöjen liikkumista varten. Lapset ja nuoret harjoittelevat Turussa kunnan tiloissa maksutta. (Tästä on syytä pitää kiinni myös jatkossa!)

Neljänneksi kaupunginvaltuutettuna: Kun puhutaan valtuustotason päätöksenteosta, on näkökulma toki laajempi. Esimerkiksi investointien osalta, liikuntalautakuntahan voi toimia vain oman budjettinsa rajoissa. Valtuustotasoisesti päätetään suuremmista hankkeista. Ja kun taloudellinen tilanne on mitä on, ei investointipäätösten tekeminen ole helppoa. Itse uskon kuitenkin siihen, että järkevästi toteutetut satsaukset liikuntaan ja urheiluun ovat aina investointeja tulevaisuuteen. Etenkin silloin, kun olemassa olevissa olosuhteissa on kiistattomia puutteita.

Palloiluhallista puhuttiin 30 vuotta, kunnes se nyt viimein eteni. Voimistelun osalta asioiden soisi etenevän vähän nopeammin. Töitä sen eteen ainakin tehdään.  

Viikon kuumia puheenaiheita

Valtakunnan politiikkaan mahtui viime viikolla oikeastaan vain kaksi asiaa: rahoitusmarkkinavero ja sairauslomakarenssi.

Rahoitusmarkkinaverokeskustelu lähti käyntiin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen linjauksesta. Ministeri Urpilaisen mielestä Suomen tulisi ottaa vero käyttöön ensimmäisten maiden joukossa, siitäkin huolimatta, että vero koskisi vain pientä osaa EU-maista. Useat asiantuntijat ovat jyrkin sanoin tuoneet esille huolensa siitä, miten vero tässä muodossa toteutuessaan vaikuttaisi Suomen markkinoihin ja kilpailukykyyn. Se, että naapurimaamme Ruotsi vastustaa veroa, tekee asiasta meille vielä vaikeamman. Suomen ei kannata ehdoin tahdoin vaarantaa kilpailukykyään tai talouskasvuaan tämäntyyppisillä kokeiluilla, erityisesti kun taustalla tuntuu olevan vahvasti ideologinen ajatus. Pienen porukan rahoitusmarkkinavero vaarantaa suomalaisten työpaikkoja. Mikäli vero osoittautuisi erityiseni toimivaksi, pääsee Suomi siihen kyllä mukaan myös myöhemmässä vaiheessa. Suomi voisi halutessaan liittyä transaktioveroon myöhemminkin valmistelun aikana tai sittenkin, kun järjestelmä on jo olemassa.Suomi voisi halutessaan liittyä transaktioveroon myöhemminkin valmistelun aikana tai sittenkin, kun järjestelmä on jo olemassa.Suomi voisi halutessaan liittyä transaktioveroon myöhemminkin valmistelun aikana tai sittenkin, kun järjestelmä on jo olemassa.

Sairauslomakarenssi taas nousi keskusteluun Kokoomuksen puoluevaltuuston hyväksymän aloitteen kautta. Ruotsissahan on jo käytössä malli, jossa ensimmäinen sairaslomapäivä on palkaton. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että samantyyppistä käytäntöä on Suomessakin usealla alalla. Kysymyksessä on kuitenkin työmarkkina-asia, joten siitä päättäminen kuuluu niihin pöytiin. Joka tapauksessa sairauspoissaoloja tulee saada vähennettyä ja työn tuottavuutta parannettua. Satsaukset työhyvinvointiin ja työssä viihtymiseen ovat askeleita oikeaan suuntaan. Kenenkään ei tietenkään pidä mennä töihin sairaana.

Jo kahtena viikkona peräkkäin päästiin äänestämään hallituksen luottamuksesta. Edellisellä viikolla käsittelyssä oli Keskustan välikysymys vanhusten hoidosta ja viime viikolla vuorossa oli Perussuomalaisten välikysymys kuntauudistuksesta ja lähipalveluista. Perussuomalaisilla ei tunnu olevan omaa mallia kuntauudistukseen lainkaan. Tämä teki heidän omasta aloitteestaan lähteneestä välikysymyskeskustelusta hieman hämmentävää. Olisi mielenkiintoista kuulla perussuomalaisilta oikeita ratkaisuvaihtoehtoja pelkän ongelmien listaamisen sijaan. Viimeviikkoinen välikysymys oli jo yhdeksäs tällä vaalikaudella ja uskoisin että lisää lienee vielä luvassa ennen vaaleja.

Turussa jännitetään nyt, saako Turun telakka uuden merkittävän risteilijätilauksen. Tämä olisi todella hyvä uutinen Turulle, telakkateollisuudella kun on meille niin suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys. Uuden risteilijän työllistävä vaikutus olisi peräti 12 000 henkilötyövuotta. Pidetään sormet ristissä, että homma saadaan maaliin asti.

Turkulainen 19.9.2012: Maksujen korotukset uhkaavat liikuntapalveluja

Liikuntalautakunta on ollut todella tunnollinen oppilas, eikä ole juuri koskaan ylittänyt annettua raamilukua. Nyt siihen on hyvät syyt ja perusteet. Olisi todella sääli joutua karsimaan nykyisestä palvelutasostamme.

Liikuntalautakunnan päätös 11.9. kokouksesta:

Liikuntalautakunta päätti esittää liitteiden 1- 4 mukaista talousarviota vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2014 -2016. Ehdotus poikkeaa liikuntalautakunnalle annetusta ohjeluvusta 1 163 333 €. Lisäksi liikuntalautakunta päätti esittää Alfan liikuntatilojen peruskorjauksen ja laajennuksen toteutusta kevätkauden 2013 kuluessa kokouksessaan 26.3.2012 § 33 päättämällään tavalla niin, että toiminta voi siellä käynnistyä 1.9.2013. Tästä aiheutuva vuokramenojen kasvu on n. 135.000 €/2013.

Mikäli liikuntalautakunta ei saa 2013 ohjelukuunsa pyytämäänsä 1.298.333 euron korotusta, joutuu se arvioimaan taloutensa tasapainottamista mm. seuraavien säästökohteiden välillä:
- taksankorotukset mm. lasten hinnat
- Lausteen ja Paattisten uimahallit kiinni
- jäähallien käyttöjakson lyhentäminen
- Impivaaran Uimahallin hinnan alennuspäätöksen 6/12 peruminen (214.000 €)
- viestinnän suunnittelija (45.000)
- seurojen laatuhanke (45.000)
- seura-avustukset
- avoinna olevia vakanssien täyttämättä jättäminen
- jo päätetty siivoustason nosto (50.000)

Lopuksi liikuntalautakunta muistuttaa siitä, että se on kuluneen 10 vuoden aikana joka vuosi kyennyt toimimaan tarkasti sille myönnettyjen määrärahojen puitteissa.

Päätös tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.
 

(Koko pöytäkirjan kyseinen pykälä löytyy täältä) 

Puhe liikuntalautakunnan 90v. juhlassa

Emännöin perjantaina liikuntalautakunnan 90-vuotisjuhlaa Kupittaan urheiluhallissa. Paikalla oli noin 550 juhlavierasta: nykyisiä ja entisiä lautakunnan jäseniä, liikuntapalvelukeskuksen nykyistä ja entistä henkilökuntaa, urheiluseurojen edustajia, yhteistyökumppaneita ja muita sidosryhmien edustajia. Kupittaan urheiluhalliin oli luotu onnistunut tunnelma: samalla kertaa juhlava ja rento.

Ohjelmassa oli puheiden lisäksi Liikunnan iloa 90 vuotta - juhlakavalkadi, vapaaehtoisvoimin koottu liikuntaa ja teatteria yhdistävä näytös, jossa käytiin läpi liikuntalautakunnan vuosikymmenet. Hienon kokonaisuuden takana oli Matti Niemi, liikuntatoimen entinen työntekijä hänkin!

Ilokseni voimistelu oli näyttävästi esillä ohjelmassa. Mukana olivat upeat joukkuevoimistelujoukkueet Team Turku sekä Sanix, joiden vapaaohjelmat saavat ihon kananlihalle joka kerta, riippumatta siitä miten monta kertaa ne on nähnyt. Lisäksi Turun Liikuntaseuran taitavat ja suloiset pikkurytmiset hurmasivat koko yleisön. Muista liikuntaseuroista mukana olivat Varsinais-Suomen Rhönradvoimistelijat, Turun Tähtitanssi sekä Turun Raskassarja.

Juhlat olivat kaikkiaan todella onnistuneet. Lämmin kiitos kaikille mukanaolleille!

Ohessa pitämäni juhlapuhe. Lisää juhlatunnelmia täällä.

Arvoisa juhlapuhuja liikuntaneuvos Timo Haukilahti,
Arvoista juhlavieraat, hyvät ystävät,

 

Lämpimästi tervetuloa Turun kaupungin liikuntalautakunnan 90-vuotisjuhlaan.

 

Juuri tällä samaisella hetkellä, 90 vuotta sitten syyskuun 14. päivänä vuonna 1922, perustettiin Turkuun urheilulautakunta. Moni asia on muuttunut, mutta moni asia on kestänyt aikaa. Perustehtävä on säilynyt samana: tavoitteenamme on saada turkulaiset liikkumaan ja lisätä siten heidän hyvinvointiaan.

 

Perusajatuksen lisäksi kaksi muutakin asiaa on säilynyt ajankohtaisina perustamisesta lähtien. Ensinnäkin, seurat ovat merkittävässä roolissa kaupungin liikunnassa. Koko liikuntalautakunta on perustettu paikallisten urheiluseurojen aktiivisuuden ansioista ja tänäkin päivänä seurat vaikuttavat aktiivisesti. Meillä on yli 300 seuraa, jotka liikuttavat yli 60 000 turkulaista viikoittain. Toiseksi, olosuhteiden eteen riittää työtä. Yksi ensimmäisistä lautakunnan ehdotuksista oli esitys voimistelusalon saamisesta seurojen käyttöön. Kaikki, jotka tuntevat tämänhetkisen voimistelusalin Lintulan, tietävät miten ajankohtainen aihe on yhä edelleenkin.

 

Liikunnan olosuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen on varmasti ollut jokaisen näinä vuosikymmeninä vaikuttaneen liikuntalautakunnan agendalla. Myös tällä hetkellä istuvan. Paitsi henkilökohtainen mieliaiheeni, myös koko lautakuntamme yksimielinen ykköshanke on koko kauden ajan ollut kunnollisen sisäpalloiluhallin saaminen Turkuun. Palloiluhallin tarpeesta on puhuttu kauemmin kuin minä olen edes elänyt, kolmasosa koko liikuntalautakunnan pitkästä historiasta. Asia on siis ollut meille tärkeä. Tänä aamuna saimmekin kuulla iloisia uutisia: palloiluhalli etenee nyt hankintamenettelyyn! Reilun kolmenkymmenen vuoden työ palkintaan, kun uusi halli otetaan käyttöön Kupittaan liikuntakeskuksessa elokuussa 2015. Arvoisa kaupunginjohtaja Aleksi Randell,  arvoisa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve, kiitos tämän asian eteenpäinviemisestä. Emme olisi voineet toivoa parempaa syntymäpäivälahjaa!

 

 

Hyvät ystävät,

 

Liikunta on peruspalvelu ja jokaisen kuntalaisen oikeus. Kuitenkin kuntakohtaiset erot liikunnan järjestämisessä ovat suuret. Vaikka emme sitä aina itse muista, Turku on upea liikunta- ja urheilukaupunki. Voimme olla ylpeitä monesta asiasta, joissa olemme edelläkävijä, paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti. Vaikka meillä on verrokkikuntiin nähden pienemmät resurssit, olemme saaneet aikaan paljon, mitä muualla ei ole. Meillä on esimerkiksi liikunnalle oma lautakunta ja järjestöjen tueksi liikuntatoimessa oma yksikkö järjestöliikunnalle. Turussa toimii aktiivinen seurakenttä, jota tuemme 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on enemmän kuin missään muualla. Meillä toimii seuraparlamentti. Meillä on maksuttomat vuorot lapsille ja nuorille ja tarjoamme maksutonta koulutusta valmentajille ja ohjaajille. Teemme hyvää yhteistyötä yli hallintokuntarajojen, joista esimerkkinä uraauurtava vapaa-aika hallintokuntien yhteinen ennaltaehkäisevän virikkeellisen vapaa-ajan hanke Eviva. Meillä on yli 500 liikuntapaikkaa ja ulkoilureittiä, nostettakoon esimerkiksi vielä upeat puistokuntosalit, joita löytyy ympäri kaupunkia. Ja totta kai, miellä on Suomen paras uimahalli, uudistunut Impivaara! Tarjoamme ohjattua liikuntaa kaiken ikäisille ja tasoisille kaupunkilaisille: Hikinen tusina, Leidit liikkelle, Power action ja vaikka mitä muuta. Meillä on tarjolla maksutonta koko perheen liikuntaa joka sunnuntai Lasten liikunnan ihmemaassa.

 

Eikä pidä unohtaa urheilumenestystämme. Huippu-urheilu on tärkeä osa turkulaista identiteettiämme. Vuosittain turkulaiset urheilijat saavuttavat menestystä kymmenissä lajeissa. Täällä urheillaan korkealla tasolla. Meidän tulee pitää huolta siitä, että urheilijoillamme on riittävät toimintaedellytykset harjoitteluun ja seuroilla huippu-urheilun kehittämiseen. Tämän eteen on tehty töitä, mutta on selvää että tekemistä vielä riittää.

 

Tässä olemme nyt ja voimme todeta, että moni asia on hyvin. Mutta totta kai meidän tulee nyt katsoa eteenpäin.

Maailma muuttuu ja meidän on muuttava sen mukana. Suomalainen urheilukenttä on murroksessa. Ei ole itsestään selvää, mitkä lajit tuovat tulevaisuudessa menestystä Suomeen tai Turkuun. Kun rakenteet muuttuvat, toimintatapojen tulee muuttua, myös paikallisesti. Koko Suomen liikunta- ja urheilukenttä on saamassa uuden rakenteen. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry perustivat 18. kesäkuuta 2012 uuden liikunnan kattojärjestön. Myös Turussa rakenteita uudistetaan. Uuden hallintorakenteen ja johtamisjärjestelmän myötä liikuntatoimi, nuorisotoimi ja kulttuuritoimi yhdistyvät yhdeksi vapaa-ajan toimialaksi.
 

Miten varmistamme, että olemme jatkossakin osaava ja kehittyvä liikunta- ja urheilukaupunki? Ensiarvoista on, että lautakunta todellakin on olemassa ja saamme silloin juhlia 100-vuotiasta lautakuntaa. Vaikka hallinnon yhdistyvät, on tärkeää että lautakunnat säilyvät itsenäisinä jatkossakin. Ehkä liikuntalautakunnan 100-vuotisjuhlat järjestetään, silloin jo 7-vuotiaaksi ehtineessä palloiluhallissa. Vaihtoehtoisia paikkoja voisivat olla esimerkiksi voimistelukäyttöön valmistunut uusi sali tai ehkäpä juhlat voitaisiin järjestää ulkosalla, kun pesäpallostadionillakin vihdoin on katettu katsomo.
 

Millainen Turku sitten on liikuntakaupunkina vuonna 2022, kun lautakunta täyttää 100 vuotta?  Toivon todella, että tulevaisuuden Turku on aktiivinen ja elävä sporttikaupunki, jossa olosuhteiden lisäksi urheiluasenne on kunnossa. Toivon, että Turku on edelleen liikunnan mallikaupunki, jonne suuret urheilukilpailut ja kansainväliset liikuntatapahtumat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.

 

Liikunnassa on hirvittävästi potentiaalia. Liikunta lisää tutkitusti hyvinvointia ja urheilu tuo ihmiset yhteen. Kun liikunta on osa koko kaupungin strategiaa ja sillä on selkeä rooli päätöksenteon rakenteissa, saamme Sportti-Turusta kaupungille ison vetovoima- ja kilpailukykytekijän. Se kannattaa hyödyntää.

 

 

Arvoisa juhlaväki,

 

90 vuotta sitten kopsahti nuija urheilulautakunnan perustamiseksi. Tänä iltana kopsahti korko, juhlan kunniaksi. Juhlimme liikunnan iloa 90 vuotta. Liikunnan iloa, juuri sitä toivotan teille kaikille.

Kiitos.

Vaaliteemojen pyörittelyä

Tänään on ennakkoäänestyksen alkuun tasan kuukausi! Vaalihulina alkaa käydä ympärillä, mutta jotenkin sitä ei ollut täysin vielä orientoitunut siihen, että kunnallisvaalit todellakin ovat ihan nurkan takana. Neljä vuotta on mennyt käsittämättömän nopeasti.

Vaalien lähestyessä on tullut pyöriteltyä erinäisiä ajatuksia mahdollisia vaalimateriaaleja varten. En ole itse oikein ollut omiani kirjaamaan tiettyjä vaaliteemoja. Ajattelen niin, että koska kaupunginvaltuutetut kuitenkin tekevät päätöksiä ihan kaikenlaisista politiikan aiheista, on joten hankalaa nimetä niistä jotain omia suosikkeja. Vaaliteesien kirjoittaminen on vaikeaa, etenkin kun olisi kovasti sanottavaa vähän kaikesta. Ei mikään politiikan sektori ole valmis.

No, yritin kumminkin. Alla joitakin ajatuksia tulevaisuuden Turusta. Yritin pitää lyhyenä, mutta kun kaikki on niin tärkeää! Siksi alla lyhyet ranskikset ja perään sitten vähän pidemmät selitykset. Ja asiaahan olisi sitten riittänyt vaikka kuinka.


LIIKKUVA TURKU
- painopiste ennaltaehkäisyyn
- liikunnasta vetovoimaa ja kilpailukykyä
- urheiluseurojen toimintaedellytysten turvaaminen
- liikuntapaikat kuntoon

Politiikkaan minut alun perin toi toiminta urheiluseurassa. Siksi liikuntaan liittyvä päätöksenteko on aina ollut lähellä sydäntäni. Edelleen olen mukana seuratoiminnassa ja valmennustyössä. Kuluneen vaalikauden olen vaikuttanut Turussa myös liikuntalautakunnan puheenjohtajana. Tunnen niin valtakunnan kuin paikallisen liikuntapolitiikan kie-murat ja haasteet. Olen väsymätön ennaltaehkäisyn puolestapuhuja. Pitkällä aikavälillä satsaukset liikuntaan myös tuovat säästöjä, koska ihmiset voivat paremmin.
Liikunnassa on valtavasti potentiaalia! Liikunnalla on hurjasti positiivisia vaikutuksia: paitsi terveyttä edistäviä, myös sosiaalisia ja yhteisöllisiä. Jokainen urheiluseurassa toiminut tietää, miltä tuntuu vetää seuraverkkarit päälle!

Turku on upea urheilukaupunki ja meidän tulisikin tehdä Sportti-Turusta kaupungin vetovoima- ja kilpailutekijä.

Turussa toimii yli 300 seuraa, jotka liikuttavat yli 60 000 turkulaista, pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Kaupungin tuki seuroille on tärkeä satsaus kaupunkilaisten hyvinvointiin. Siitä tulee pitää kiinni. Myös seurojen ja kaupungin välistä yhteistyötä on mahdollista tiivistää entisestään. Turulla on kaikki mahdollisuudet olla seurayhteistyön edelläkävijä kansainvälisestikin katsottuna!

Liikuntapaikkojen osalta asiat ovat hyvin ja huonosti. Meillä on upeita liikuntaolosuhteita, muun muassa tänä vuon-na valmistunut uusi Impivaaran uimahalli! Valitettavasti myös moni muu liikuntapaikka kaipaa kipeästi remonttia. Tärkeimpänä hankkeena on palloiluhallin saaminen Turkuun. Tämän eteen olen tehnyt kovasti töitä kuluvalla vaali-kaudella ja ilokseni hanke nyt etenee. Seuraavana vuorossa ovat Lintulan voimistelusalin totaalinen peruskorjaus tai uusien tilojen hankinta, Samppalinnan maauimalan peruskorjaus sekä katetun katsomon saaminen Kupittaan pesäpallostadionille. Kaikki nämä hankkeet ovat tärkeitä ja niille on olemassa varsin hyvät perusteet. Ulkoilureitit ja koulujen pihat ovat tärkeitä lähiliikuntapaikkoja. Näitä helposti lähestyttäviä liikuntapaikkoja voidaan kunnostaa pienilläkin investoinneilla isoa joukkoa liikuttaviksi!


LÄHEINEN TURKU
- lähipalvelut aidosti lähelle kotia
- palveluihin lisää valinnanvapautta
- paremmat pyörätiet
- kyllä pikaraitiotielle

Palveluita arvioidessa yksi tärkeimmistä kriteereistä (laadun jälkeen) on niiden saavutettavuus. Peruspalvelut tulisi olla saatavilla lähellä kotia. Eri asia sitten on, mitkä kaikki palvelut peruspalveluiksi määritellään. Sekään ei ole helppo tehtävä. Lähtökohtaisesti terveys-, opetus- ja päivähoitopalveluita tulisi löytyä kohtuullisen välimatkan päästä jokaisen kaupunkilaisen kotia. Palveluita kehitettäessä myös teknologia tuo omia mahdollisuuksiaan esimerkiksi ajanvarauksiin. Sekin on saavutettavuutta.

Kaikkiaan kaupunkilaisilla tulisi olla mahdollisuus itse päättää palveluidensa hankkimisesta. Kannatan lisää valin-nanvapautta. Asiakkaan näkökulmasta lienee yhdentekevää, kuka palvelun tuottaa ja mikä taho taustalla on, kun-han palvelu pelaa ja hinta on kohdillaan. Palveluseteli on oiva keino, jota kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin.

Läheisyyteen liittyy myös logistiikka. Etäisyyksillä on sitä vähemmän merkitystä, mitä paremmin liikenne toimii. Asun itse keskustan tuntumassa ja kuljen paljon pyöräillen. Pyöräteitä tulisi parantaa etenkin keskusta-yliopisto -akselilla. Jo tehdyt hyvät päätökset pitää vihdoinkin saada toteutukseen. Pyörätiet ovat kaupungin suosituimpia liikuntapaikkoja ja toimiva pyörätieverkosto aidosti parantaa elämänlaatua monestakin näkökulmasta. Me pyöräilijät ansaitsemme paremmat pyörätiet!

Fillarin lisäksi kuljen monella muullakin kulkuvälineellä. Liikenteen pitäisi olla sujuvaa niin kävellen, pyöräillen, au-tolla kuin bussilla. Pikaraitiotie olisi mielestäni erittäin tervetullut lisä kaupungin liikenteeseen. Se olisi myös ympä-ristöystävällinen kulkupeli.

LAHJAKAS TURKU
- valmistuville nuorille töitä
- päätösten yritysvaikutusten arviointi
- luovan talouden ja uusien innovaatioiden tukeminen
- lisää kaupunkikulttuuria
- katseet kansainvälisyyteen

Tällä hetkellä Turku ei saa hyödynnettyä kaupungissa kasvavaa osaamista, koska valmistuvat nuoret eivät löydä alueelta töitä. Tämä on iso ongelma, johon olen saanut tutustua omakohtaisestikin. Uusia työpaikkoja ei synny ilman yrityksiä, joten kaupungin on oltava vetovoimainen elinkeinoelämän silmissä. Kaikki politiikka vaikuttaa myös elinkeinoelämään, joten vaikutukset yritystoimintaan tulee huomioida kaikissa päätöksissä. Myös tiivistämällä yh-teistyötä korkeakoulujen ja paikallisten yritysten kanssa voidaan edistää nuorten työllistymismahdollisuuksia.

Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 antoi Turulle hyvät eväät kehittyä myös luovan talouden keskuksena. Työ ei päät-tynyt juhlavuoden päättymiseen, vaan hyviä toimintoja on syytä jatkaa ja kehittää edelleen. Itse näen kulttuurin laajasti, sen voidaan nähdä tarkoittavan lähes mitä vain, mikä tuottaa hyvinvointia kaupunkilaisille. Siis korkeakult-tuurin lisäksi kaupunkifestareita, kirpputoreja, katukahviloita, urheilukilpailuja ja kansainvälisyyttä.

Erilaisia yritystukimuotoja ja -palveluita tulee kehittää sellaisiksi, että ne tukevat perinteisten yritysmuotojen lisäksi myös uudenlaisia, usein suoraan kansainväliseen toimintaympäristöön syntyviä kasvuyrityksiä. Ties minkälaisia menestystarinoita ja innovaatioita Turusta vielä syntyykään! Logomo ja kehityksen alla oleva Fortuna-kortteli muo-dostavat oivat puitteet kulttuurille ja luovan talouden yrittäjille. Tuetaan uutta yrittäjyyttä ja yritysten kansainvälisty-mispyrkimyksiä, hyödynnetään Turun sijainti ja logistiset mahdollisuudet.

Hyvää syntymäpäivää liikuntalautakunta!

Turun liikuntalautakunta täyttää tänään 90 vuotta. Turkuun perustettiin urheilulautakunta 14.9. 1922. Juhlallisuuksia on riittänyt pitkin vuotta ja viikkoa, mutta varsinainen pääjuhla juhlitaan tänä iltana kun Kupittaan urheiluhalliin saapuu yli 500 juhlavierasta. Illan emäntänä pidän tervetuliaispuheen. Puhe on vielä ranskalaisten viivojen tasolla, mutta ajatuksena on ainakin kertoa miten hieno liikuntakaupunki Turku on! :)

Tänä aamuna saimme mitä parhaimman syntymäpäivälahjan. Palloiluhallihanke etenee nyt hankintamenettelyyn. Tämä on erittäin hyvä uutinen, sillä hankemenettely on konkreettinen askel siihen suuntaan, että halli todellakin tullaan saamaan pystyyn. Homma etenee nyt siten, että hankintamenettelyn jälkeen valitaan tulleista ehdotuksista ehdokkaat (yksi tai useampi) neuvottelumenettelyyn. Palloiluhallin tulisi sitten olla valmis elokuussa 2015.
 

Palloiluhallille on menettelyssä asetettu seuraavanlaisia kriteereitä:

-          Sijainti Kupittaalla, max 900m liikuntapalvelukeskuksesta

-          Hallin tulee täyttää kori- ja lentopallon sekä salibandyn otteluiden kansainväliset vaatimukset (pelitilojen ja katsomokapasiteetin osalta)

-          Oheistilat lipunmyyntiin, varastointiin, kahvilaan, toimistoon, lehdistölle sekä oheisharjoitteluun (!!)

-          Pysäköintiratkaisu

-          Kestävä kehitys huomioiden: joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua edistävä ratkaisu

-          Energiatehokas toteutus

-          Oltava valmis elokuussa 2015.

Tekisi mieli huutaa jippii! Ehkä sisällytän huudon illan puheeseeni.  Palloiluhalli on ollut koko kuluvan kauden ykköstavoite sekä minulle henkilökohtaisesti että koko liikuntalautakunnalle. On todella iso juttu nähdä asian etenevän!

Mielipidekirjoitus TS 13.9.

Nuorisolautakunnan puheenjohtaja Maija Niskala on paitsi hyvä ystäväni, myös äärimmäisen skarppi tyyppi. Moneen otteeseen on tullut ihmeteltyä, mihin nuorisolautakunnan (Maijan johdolla) tekemä ehdotus nuorisovaltuuston perustamisesta on pariksi vuodeksi kadonnut. Itseltäni löytyy kirjoitus nuorisovaltuustotarpeesta jo lokakuulta 2008, eikä asia tämän jälkeen ole ottanut kummoisiakaan edistysaskeleita monista yrityksistä huolimatta.

Nyt Maija ja minä kirjoitimme aiheesta yhteisen mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin tämän päivän Turun Sanomissa. Odotamme innolla huomisen osallisuustoiminnan kehittämisen ohjaustyöryhmän väliraportin julkistamistilaisuutta. Odotukset ovat korkealla, että hyviä asioita vihdoin tapahtuu! Asia on kaupungin päätöksenteon näkökulmasta melkoisen pieni, mutta tulevaisuuden toivojen vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta merkittävä.

 Turkuunkin vihdoin nuorisovaltuusto

Nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta on selkeäsanaisesti lausuttu nuorisolaissa. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua ja heitä tulee kuulla nuoria koskevissa asioissa. Nuorisovaltuusto löytyy yli 70 prosentissa kunnista, mutta ei Turusta. Nuorisovaltuustosta on toki täälläkin puhuttu pitkään, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Valtioneuvoston kehittämisohjelman 2007–2011 yhtenä tavoitteena oli, että vuoden 2010 loppuun mennessä jokaisessa kunnassa on aktiivisessa käytössä nuorten vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Nuorisolautakunta tekikin lokakuussa 2010, siis kaksi vuotta sitten, esityksen nuorisovaltuuston perustamisesta. Esitys ei ole tähän päivään mennessä edennyt, vaikka sen perään on useampaan otteeseen kyselty.

Hidasta etenemistä on perusteltu sillä, että kaupunkilaisten osallisuustoimintaa on valmisteltu erillisessä virkamiestyöryhmässä, eikä nuorisovaltuustoa ole haluttu irrottaa tästä kokonaisuudesta. On kuitenkin kohtuutonta, että lasten ja nuorten kuulemiseen liittyvä päätöksenteko kestää näin kauan. Jo useampi ikäluokka olisi tässä välissä ehtinyt vaikuttamistyöhön mukaan. Erityisesti lapsia ja nuoria koskevissa asioissa käsittely ei saa jumiutua byrokratian rattaisiin vuosikausiksi, ei toki mielellään missään muissakaan asioissa.

Osallisuustoiminnan kehittäminen on nyt edennyt pisteeseen, jossa ohjaustyöryhmä perjantaina esittelee väliraportin valtuustoryhmien nimeämille edustajille. Luottamushenkilöitä ei valmisteluprosessin aikana ole kuultu, mutta odotukset nuorisovaltuuston perustamisen osalta ovat kovat.

Mikäli osallisuustoiminta kokonaisuutena ei vieläkään etene varsinaiseen päätöksentekoon, tulee nuorisovaltuusto irrottaa kokonaisuudesta ja saada vuonna 2010 tehty ehdotus kiireellisesti päätettäväksi sellaisenaan. Ymmärtääksemme nuorisovaltuuston perustamiselle löytyy laaja poliittinen tuki myös yli puoluerajojen.

Kunnallisvaalien lähestyessä on syytä kysyä, koska myös nuoret kaupunkilaiset saavat vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Siis he, joilla ei vielä ole tarpeeksi ikää äänestää vaaleissa.
 

Maija Niskala, nuorisolautakunnan puheenjohtaja (kok)
Saara-Sofia Sutela, kaupunginvaltuutettu (kok)

Terveisiä eduskunnasta

Vasta tällä viikolla alkoi varsinaisesti valtakunnanpolitiikan syksy, kun eduskunnan syysistuntokausi käynnistyi. Ensimmäiset viikot eduskuntatyössäni ovat olleet varsin monipuoliset: ensimmäisellä viikolla ministeriryhmän kesäkokous Oulussa, toisella viikolla eduskuntaryhmän kesäkokous Kouvolassa ja Lahdessa ja kolmannella viikolla budjettiriihi. Nyt neljännellä viikolla sain esimakua normaalista viikkorytmistä, kun eduskunnan täysistunnot alkoivat. Ajattelin, että kirjoittelen viikoittain perjantaisin jonkinlaisen yhteenvedon viikon poliittisista puheenaiheista, tilanteen mukaan turkulaisella painotuksella. :)

Edessä on varmastikin varsin kiireinen syksy. Tulevat kuntavaalit tuovat oman lisänsä poliittisesti varsin merkittävien suurten kokonaisuuksien käsittelyyn. Talouskysymykset ovat edelleen jokapäiväisessä keskustelussa. Euroopan velkakriisin hoito ja mahdolliset tulevat tukipaketit ovat epäilemättä syksyn suurimpia puheenaiheita. Toinen iso kokonaisuus on kuntauudistus. Siihenkin tosin liittyy vahvasti talouspoliittinen näkökulma. Selvää on, että nykyisellä kuntarakenteella valtiontaloutta ei tasapainoteta.

Kaikkein merkittävin poliittinen vääntö odottaa varmastikin talousarviokäsittelyssä. Budjetti eteni budjettiriihessä kehysriihessä päätettyjen linjojen mukaan. Vaikka kiista vanhuspalvelulaista, ja erityisesti demareiden siihen ehdottamista hoitajamitoituksista, vei suurimman osan huomiosta, on budjettiriihen lopputulos kuitenkin hyvä kokonaisuus, joka sisältää kasvua tuovia kannusteita. Ja kasvuahan Suomi tarvitsee.

Torstaina käytiin ensimmäinen suullinen kyselytunti. Keskustelua herättivät erityisesti poliisin hallintorakenneuudistus sekä perheväkivalta. 8-vuotiaan Eerikan murha on syystä huolestuttanut koko Suomen. Tällaista ei pitäisi päästä tapahtumaan. Erityisesti tiedonkulkua ja yhteistyötä eri viranomaistahojen välillä tulee tehostaa. Keskustelu lastensuojelusta varmasti jatkuu edelleen ja hyvä niin.

Myös lähestyvät kuntavaalit näkyvät jo poliittisessa keskustelussa. Lyhyen aikavälin sisällä ilmestyi parikin gallupia, joiden tulosten välillä olevat suuret erot ovat herättäneet ymmärrettävästi hämmennystä. Kannatusmittauksia tutkaillessa on hyvä pitää mielessä, mihin lukuihin tuloksia verrataan. Viimeisin gallup oli Ylen tekemä kuntavaaleja koskeva kannatustutkimus, sitä edellinen käsitteli eduskuntavaalikannatusta. Näitä lukuja ei oikein voi verrata suoraan keskenään. Viimeisessä gallupissa Kokoomus oli kuitenkin edelleen selkeästi Suomen suurin puolue. Siitä on hyvä lähteä kohti työntäyteistä syksyä ja lokakuisia kuntavaaleja.

Syksy saa

Kesä oli ja meni ja nyt eletään jo syyskuuta. Kesälomani vietin joogaten: suoritin kuukauden aikana kansainvälisen 200 tunnin joogaopettajakoulutuksen. Nyt olen siis rekisteröity Ashtanga Vinyasa joogaopettaja! Ehkäpä laajennan toimenkuvaani jossakin vaiheessa voimisteluvalmennuksesta myös joogaohjauksen puolelle. :)

Joogaloman jälkeen aloitin työt uusissa haasteissa. Siirryin markkinointitehtävistä yksityiseltä sektorilta viestintätehtäviin julkiselle puolelle. Työskentelen tällä hetkellä eduskunnassa tiedotussihteerinä. Vastaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä sekä mediasuhteista.

Työpaikkani on nyt siis Helsingissä, mutta kotini Turussa. Onneksi asun Portsassa, josta pääsen muutamassa minuutissa kävellen suoraan junaan. Samainen järjestely on minulle tuttua ennestään, kun työskentelin parisen vuotta sitten eduskunta-avustajana silloiselle eduskuntaryhmän puheenjohtajalle Pekka Raville. Käytännössä olen viikot enemmän tai vähemmän Helsingissä, mutta iltaisin tulen Turkuun tarpeen mukaan, yleensä yhtenä tai kahtena iltana viikossa. Luottamustoimiani hoidan siis aivan kuten tähänkin asti.

Neljä ensimmäistä viikkoa on nyt vierähtänyt politiikan pääkallopaikalla. Viihdyn erinomaisesti. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja niistä viestimistä. On kiinnostavaa työskennellä keskellä päivänpolttavia asioita.

Puhe Impivaaran uimahallin vihkiäisjuhlassa

Yksi koko nelivuotiskauteni mieluisimmista tehtävistä liikuntalautakunnan puheenjohtajana oli varmasti toivottaa tervetulleeksi kutsuvierasjoukko uuteen Impivaaran uimahalliin. Hartaasti odotettu remontti ja laajennus olivat vihdoin valmiit! Halli avattiin yleisölle ystävänpäivänä 14.2.2010. Edellisenä perjantaina juhlittiin vihkiäisiä. Alla pitämäni avauspuhe.

Lisää Impparin avajaisista (mukana pari pientä haastattelua):
Turun kaupungin sivut
Yle Turku radio
Yle uutiset
TSTV
Radio Sata

Yllä: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen piteli nauhaa, jonka leikkasi liikuntalautakunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sutela. (kuva: turku.fi)

Impivaaran uimahallin kutsuvierastilaisuus
pe 10.2. klo 12
Saara-Sofia Sutela
Liikuntalautakunnan pj.

Hyvät ystävät, arvoisa liikuntaväki,

Minkään kunnan tai kaupungin liikuntalautakunnan puheenjohtajalle tuskin on hirveän montaa mieluisampaa tehtävää, kuin uuden tai uudistuneen uimahallin avajaistilaisuudessa puhuminen. Uimahalli on ehdottomasti kaupungin tärkeimpiä liikuntapaikkoja. Uimahallissa voivat kirjaimellisesti liikkua kaikki kaupunkilaiset vauvasta vanhuksiin ja satunnaisesta kuntouimarista huippu-urheilijoihin. Täällä voi opetella uimaan, nauttia kuntouinnista, viettää aikaa liikunnallisessa ympäristössä tai harjoitella aina olympialaisiin saakka. Uudistunut Impivaaran uimahalli on lisäksi vielä paljon muuta, kuin vain uimahalli. Imppari tarjoaa turkulaisille monipuolisia ja monimuotoisia liikuntamahdollisuuksia. Kun Impivaaran uimahalli vuonna 1975 avattiin, oli se Suomen ja Pohjoismaiden suurin. Nyt peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen halli on paitsi allaspinta-alaltaan suurin, epäilemättä myös Suomen ja Pohjoismaiden hienoin.

Kun kävelitte tuosta pääovesta sisälle, ehkä tunsitte samalla tavalla kuin minä: tämähän on vanha tuttu Imppari, mutta ei sittenkään. Tässä on tuttua tunnelmaa, paikka ei tunnu vieraalta, mutta toisaalta kaikki on aivan uutta ja hienoa. Tällaiset ajatukset varmastikin ovat onnistuneen peruskorjauksen ja laajennuksen tunnusmerkkejä: paikka säilyttää vanhan tunnelmansa vaikka uudistuukin täysin sisältä. Toivottavasti turkulaiset kokevat samoin: löytävät tiensä vanhaan tuttuun ja turvalliseen Imppariin ja tullessaan saavat hämmästyä sen uutta asia, ilmettä ja entistä parempaa ja laajempaa tarjontaa.

Kun kävelimme tuosta pääovesta sisälle, kuljimme kaikki julkisivussa näkyvän Ann Sundholmin Taivaan vuohet – teoksen alta. Teos esittää matalalla leijailevia pilviä, jopa unenomaisesti. Taivaan vuohet johdattavat meidät ja kaikki turkulaiset veden maailmaan.

Arkikielessä Impparista puhuttaessa ei tule juurikaan pohdittua nimen, Impivaaran, alkuperää. Nyt Impparin auetessa uudelleen, myös nimen symboliikkaa on haluttu nostaa uudelleen esille. Niinpä Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen –teoksen tematiikkaa tuodaan esille Impivaaran uimahallin markkinoinnissa ja viestinnässä. Ajatuksena on myös, symbolisesti osoittaa, miten kulttuuri ja liikunta paiskaavat kättä ja luovat hyvinvointia yhdessä. Tämä on myös luontevaa jatkoa Turun kaupungin kulttuuripääkaupunki-imagolle.

Harva itse asiassa tietää, mistä Impivaaran uimahalli on alun perin saanut nimensä. Turun nimitoimikunta päätti vuonna 1952 nimetä koko uimahallin lähialueen ja ympäristön Tampereentien varrelta Seitsemän veljestä –aihepiirin mukaisesti. Impivaaran uimahalli on siis aikanaan nimetty sijaintinsa perusteella.

Seitsemän veljeksen tematiikkaa on nyt tarkoitus hyödyntää uuden uimahallin brändin rakentamisessa sekä tapahtumien ja palvelujen suunnittelussa Impivaara-nimeä ja sijaintia laajemmin. Seitsemän veljestä tulevat näkymään hahmoina Impivaaran markkinointimateriaaleissa. Lisäksi hallin altaan ja tilat on nimetty Seitsemän veljeksen mukaan. Suurin altaista on nimetty teoksen tärkeimmän naishahmon, Venlan mukaan. Muut seitsemän allasta ovat seitsemän veljestä: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Impivaaran kuntosalit on nimetty Seitsemän veljeksen paikannimien mukaan: Jukola, Toukola ja Männistö. Liikuntasali on Kekkuri, hiidenkivi Tammisto. Kahvilan nimi on Otava.

Seitsemän veljestä on suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Se on kiistatta osa yhteistä kulttuuriperintöämme. Paitsi että haluamme nostaa Impivaaran nimen alkuperää ja symboliikkaa aikaisempaa vahvemmin esille, voimme näin samalla omalta osaltamme vahvistaa suomalaisille tärkeän klassikkoteoksen tunnettuutta. Toivon myös, että Imppari tuo omalla tavallaan turkulaisia yhteen, kuten Seitsemän veljestä tuo suomalaisia yhteen. Seitsemän veljestä on kaikille suomalaisille tuttu, Impparin tuntevat vähintäänkin kaikki turkulaiset. Myös Impivaaran uimahalli olkoon oman alansa klassikko.

Lämpimästi tervetuloa teille kaikille uuteen ja uudistuneeseen Impivaaran uimahalliin. Liikuntalautakunnan ja kaupungin liikuntaväen puolesta kiitokset kaikille, jotka ovat omalta olleet tekemässä ja myötävaikuttaneet uudistukseen. Toivotan kaikille meille ja kaikille turkulaisille liikunnan riemua ja iloa Impivaaran uimahallissa!

Kiitos!

Puhe menestyneille urheilijoille

Talvi ja kevät ovat olleet minulle melkoisen rankkaa aikaa, elämä osoitti välillä nurjaa puolta. Ei siitä sen enempää, mutta muissa aatoksissa ollessani on jäänyt arkistoimatta muutama pidetty puhe, joten ne ilmestyvät tänne näin jälkikäteen.

Tammikuussa emännöin perinteisesti viime vuonna menestyneitä turkulaisurheilijoita. Tänä vuonna tilaisuutta vietettiin aikaisempia vuosia suuremmin menoin, nyt kun oli useampi syy juhlaan. Mukana oli 350 vierasta: menestyneitä urheilijoita, nuoria stipendiaatteja ja seuratyön sankareita. Samalla käynnistimme juhlallisesti liikuntalautakunnan 90-vuotis juhlavuoden.


Minä pidin liikuntalautakunnan puheenjohtajana tervetuliaispuheen, joka luettavissa alla. Varsinanen juhlapuhuja oli arkkipiispa emeritus John Vikström. Hän piti erinomaisen ja inspiroivan puheen kannustuksesta ja liikunnan ilosta.

Lisää juhlasta täällä.

27.1.2012

Turkulaisen urheilun juhla
Saara-Sofia Sutela

Arvoisa juhlapuhuja, arkkipiispa emeritus John Vikström,
Arvoisat menestyneet urheilijat, stipendinsaajat, palkittavat, seuraihmiset,
Arvoisa juhlaväki, hyvät ystävät.

Lämpimästi tervetuloa turkulaisen urheilun juhlaan. Meillä on tänään monta syytä juhlia.

Ensinnäkin juhlistamme viimevuotista turkulaista urheilumenestystä ja palkitsemme nuoria stipendin saajia. Lisäksi kiitämme ja juhlimme turkulaista seuratoimintaa.
Tänä vuonna meillä on kuitenkin myös erityistä syytä juhlaan. Haluamme tänä iltana juhlistaa lisäksi liikunnan ja urheilun parissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Viime vuonna vietettiin EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Teemavuoden aikana haluttiin tuoda esille vapaaehtoistyön yhteiskunnallista merkitystä.

Tälle porukalle tuskin tarvitsee erikseen korostaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä esimerkiksi seuratyössä. Turussa toimii noin 300 urheiluseuraa, joista jokaisella on suuri ja tärkeä merkitys turkulaisten liikuttajina. Mutta seuratyön ja vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys on paljon liikunnasta saatavia terveyshyötyjä laajempi: siitä hyötyvät kaikki! Esimerkiksi urheiluseuroissa tehty vapaaehtoinen toiminta lujittaa yhteiskuntaa, opettaa yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Monesti seuran merkitys on jäsenen näkökulmasta ennen kaikkea sosiaalinen.

Tällä hetkellä noin 20 prosenttia eurooppalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Suomessa jokainen suomalainen tekee keskimäärin kolme tuntia vapaaehtoistyötä joka viikko. Tämä tarkoittaa vuositasolla jopa 150 000 henkilötyövuotta. Ja tämä kaikki vapaaehtoisvoimin.

Välillä tuntuu, ettei seuratoiminnan merkitystä tunnusteta ja tunnisteta tarpeeksi. Siksi me haluamme tänä iltana kohottaa maljan nimenomaan turkulaiselle vapaaehtoistoiminnalle. EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden merkeissä haluan kiittää teitä kaikkia, arvokasta seuratyötä tekeviä turkulaisia liikuntaihmisiä.


Hyvä juhlaväki,

Tänä vuonna meillä turkulaisilla liikuntaihmisillä on todellakin syytä juhlaan. Turun liikuntalautakunta täyttää nimittäin tänä vuonna 90 vuotta ja mikä olisikaan parempi tapa käynnistää juhlavuosi, kuin juhlia näin hienolla porukalla yhdessä turkulaista urheilua!

Juhlavuoden alkaessa on syytä muistaa, ettei oma liikuntalautakunta ole itsestään selvä asia. Turku on ensimmäisiä kaupunkeja, joihin liikuntalautakunta on ylipäätään perustettu ja edelleen yksi harvoista, jossa liikunta-asioita käsitellään omassa lautakunnassa laajempien, esim. vapaa-aikalautakunnan sijasta. Turku on liikuntakaupunki ja on hienoa, että tästä ajatuksesta pidetään edelleen kiinni myös poliittisesti. Liikunta ansaitsee oman lautakuntansa myös tulevaisuudessa.

Tänä vuonna juhlimme liikuntalautakunnan 90-vuotista taivalta. Samalla tämä vuosi on nykyisen liikuntalautakunnan nelivuotiskauden viimeinen. Istuvalla lautakunnalla on edessään vielä mielenkiintoinen ja tärkeitä päätöksiä sisältävä vuosi. Seuraava juhlahetki koetaan helmikuussa, kun pitkään odotettu Impivaaran uimahallin peruskorjaus ja laajennus viimein aukeaa. Silloin meillä on Turussa kiistatta Suomen ja ehkä Pohjoismaiden paras uimahalli. Seuraava yhteinen päämäärämme on varmistaa kunnolliset sisäpalloiluolosuhteet. Töitä riittää myös muilla liikunnan ja urheilun saroille koko vuodeksi.

Töitä pitää siis tehdä ja kuten te menestyneinä urheilijoina ja aktiivisina seuraihmisinä hyvin tiedätte, ei menestystä saavuteta ilman työntekoa. Itse asiassa politiikassa ja urheilussa on tästä näkökulmasta yllättävän paljon yhtäläisiä elementtejä. Yhdysvaltain 60-luvulla johdossa ollut presidentti, John F. Kennedy onkin sanonut, että ”Politics is like football; if you see daylight, go through the hole.” (Politiikka on kuin amerikkalaisen jalkapallon pelaaminen: jos näet jossain sopivan välin, mene siitä läpi). Ajattelisin hänen tarkoittavan, että toisinaan maaliin pääseminen edellyttää sinnikästä puskemista. Ja tällaistahan se välillä on, epäilemättä niin huippu-urheilussa, seuratyössä, omassa liikuntaharrastuksessa kuin myös liikuntaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa.

Ehkä osa teistä tietää legendaarisen amerikkalaisen jalkapallon valmentajan Vincent Lombardin. Häntä pidetään NFL:n parhaana valmentajana ja hän onkin johtanut Green Bay Packersit viisi kertaa mestaruuteen. Olen itse törmännyt Vince Lombardiin useasti eri yhteyksissä hänen motivoivien lausahduksiensa johdosta. Ne tuntuvat sopivan paitsi amerikkalaiseen jalkapalloon ja urheiluun yleensä, myös esimerkiksi liike-elämään tai opiskeluun. Jos olen ymmärtänyt tätä valmentajalegendaa ja hänen valmennusfilosofiaansa oikein, on menestyksen takana kolme ajatusta: kova työ, peräänantamattomuus ja yhteistyö. Vince Lobardi on mm. sanonut seuraavaa:”People who work together will win, whether it be against complex football defenses, or the problems of modern society”. (Ihmiset, jotka tekevät töitä yhdessä voittavat, on se sitten monimutkaista jalkapallopuolustusta tai modernin yhteiskunnan ongelmia vastaan). Hyvin sanottu ja pätee niin urheiluun kuin politiikkaan.

Nykyisen liikuntalautakunnan toiminta-ajatus on ollut seuraava: Innostamme turkulaiset liikkumaan. Takaamme monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja rakennamme urheilumyönteistä ilmapiiriä. Liikunta antaa elämyksiä ja hyvinvointia jokaiseen päivään. Mielestäni tässä on ollut hyvät eväät kuluvalle kaudelle. Tänäänkin on oiva paikka meille kaikille rakentaa yhdessä Turkuun aikaisempaa urheilumyönteisempää ilmapiiriä.

Kuten sanottua, myös seuratyö on ollut tärkeässä osassa liikuntalautakuntamme strategiaa. Visionamme on, että Turku olisi hyvinvointiliikunnan ja seuratyön kansainvälinen edelläkävijä. Suomen mittakaavassa koemme jo olevamme liikunnan ja urheilun edelläkävijöitä (välillä unohtuukin, miten moni asia meillä täällä onkaan hyvin!), mutta haluamme olla vielä parempia. Kuten Vince Lombardi sanoo: Winning isn't everything, but the will to win is everything. Seuratyö ja sen kehittäminen ovat Turulle tärkeitä ja niiden merkitystä haluan myös tänään nostaa esille. Siksi tänä iltana juhlimme turkulaista seuratoimintaa ja erityisesti tänään palkittavaa sinettiseuraa sekä vuoden seuratyöntekijää.

Arvoisat urheilijat,
Te olette omien seurojenne lähettiläitä, edustajia ja esikuvia. Tänään on teidän juhlanne. Haluan onnitella kaikkia viime vuonna menestyneitä SM, PM, EM ja MM-mitalisteja. Kuten vieraiden määrästäkin näette, on viimekin vuosi tuonut turkulaisille urheilijoille menestystä monessa lajissa, niin yksilö- kuin joukkuelajeissa, mm. jääkiekossa, suunnistuksessa, footbagissä, jousiammunnassa, discotanssissa, mustaruutipistooliammunnassa, lacrossessa, joukkuevoimistelussa, ratagolfissa, ultimatessa ja soudussa. Lämpimät onnittelut teille kaikille ja kiitos siitä työstä, mitä te kukin olette tehneet. The only place success comes before work is in the dictionary. (Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.) Saavuttaessanne näitä mitaleita, pokaaleita ja tunnustuksia toivon että muistatte: ette edusta vain itseänne, vaan edustatte aina myös omaa seuraanne ja kotikaupunkianne. Se on kaupungillemme tärkeää ja arvokasta.
Hyvät ystävät,

Minulla on ilo Turun kaupungin ja Turun liikuntalautakunnan puolesta toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi turkulaisen urheilun juhlaan. Mukavaa iltaa ja menestystä myös tämän vuoden haasteisiin.

Kiitos.

Pelastetaan Uittamon uimahalli!

Uimahalliasiat keskusteluttavat turkulaisessa liikuntapolitiikassa jälleen. Sunnuntain Turun Sanomien mielipidesivulla avattiin Uittamon uimahallin tilannetta hallia ylläpitävän Mesaani-Kiinteistöt Oy:n toimesta. Mielipidekirjoituksessa sivuttiin myös liikuntalautakunnan viime kokouksessaan asian tiimoilta ottamaa kantaa.

Uittamon uimahalli on alueellinen liikuntapaikka, jota ei ylläpidä kaupunki vaan yksityinen kiinteistöyhtiö. Mesaani-Kiinteistöt Oy on uittamolaisten taloyhtiöiden omistama yritys, joka siis hoitaa taloyhtiöiden normaaleja isännöinti- ja kunnossapitotöitä. Lisäksi yritys on ylläpitänyt Uittamon uimahallia ja sen yhteydessä sijaitsevaa kuntosalia. Nämä liikuntapalvelut ovat olleet yleisiä liikuntapaikkoja ja suurin osa kävijöistä itseasiassa tulee Uittamon ulkopuolelta. Kyseessä on siis turkulaisia palveleva lähiliikuntapaikka. Kaupunki on avustanut Uittamon uimahallin toimintaa, aivan kuten muidenkin vastaavien liikuntapaikkojen toimintaa.

Nyt Uittamon uimahallin toiminta ollaan pakon edessä lakkauttamassa. Tila vaatii ehdottomasti remontin ja menee ilman sitä käyttökieltoon. Mesaani-Kiinteistöt on anonut kaupungilta avustusta pakollista remonttia varten. Koska avustusta ei myönnetty, on yrityksen hallitus päättänyt sulkea uimahallin kesäkuun lopussa. Tämä on erittäin valitettava uutinen ja toivon todella, että uimahallin toiminta saadaan vielä jatkumaan. Tämä edellyttää poliittista tahtoa.

Kaikkiaanhan case Uittamon uimahalli on edennyt seuraavasti:
- 18.11.2010 Mesaani-Kiinteistöt Oy hakee kaupungilta avustusta Uittamon uimahallin peruskorjaukseen. Avustusanomus menee avustustoimikunnan käsittelyyn.
- 10.12.2011 Avustustoimikunta pyytää liikuntapaikkapäällikkö Markku Aaltoselta lausuntoa asiaan. Liikuntalautakunnalta lausuntoa ei pyydetä.
- 14.1.2011 Markku Aaltonen toteaa lausunnossaan, että liikuntatoimen kanta asiaan on ehdottoman myönteinen. Liikuntatoimi siis puoltaa peruskorjauksen avustamista.
- 17.2.2011 Avustustoimikunta siirtää asian käsiteltäväksi vuoden 2012 talousarvion yhteydessä.
- 1.12.2011 Talousjohtaja Jukka Laiho ilmoittaa, että Uittamon uimahallin remontin avustus ei sisälly vuode talousarvioon 2012.
- 20.1.2012 Avustustoimikunta toteaa, että Uittamon uimahallin remontin tukemiseen ei ole varattu määrärahaa vuoden 2012 talousarviossa.
- 28.3.2012 Mesaani-Kiinteistöt Oy:n hallitus päättää sulkea Uittamon uimahallin kesäkuun lopussa. Tiedotteesa todetaan "Lopetuspäätökseen vaikutti ratkaisevasti se, että Turun kaupunki ei myöntänyt avustusta hallin remontointia varten."
- 17.4.2012 Liikuntalautakunta käsittelee Mesaani-Kiinteistöt Oy:n ilmoituksen Uittamon uimahallin toiminnan loppumisesta. Lautakunta päättää ehdotuksestani yksimielisesti yhtyä vielä erikseen liikuntapaikkapäällikön aikaisemmin antamaan myönteiseen lausuntoon. Lautakunta lisäksi päättää esittää, että kaupunginhallitus ottaisi asian vielä käsittelyyn vuoden 2013 talousarvion yhteydessä. Näin Uittamon uimahallin toiminta voisi jatkua! Koko päätösesitykseni:

Liikuntalautakunta päätti Sutelan ehdotuksesta Alasen kannattamana yksimielisesti yhtyä liikuntapaikkapäällikkö Markku Aaltosen 14.1.2011 antamaan lausuntoon Mesaanikiinteistöt Oy:n peruskorjauksen avustamiseksi. Peruskorjausta avustamalla mahdollistetaan Uittamon uimahallin toiminnan jatkuminen.

Kuten em. lausunnossa todetaan, Impivaaran uimahallin peruskorjauksen valmistumisesta huolimatta alueellisilla 25 metrin uimahalleilla on oleellinen merkitys kaupungin lähiliikuntapaikkatarjonnassa. Lähiliikuntapaikkojen merkitys on erityisen suuri ikääntyvälle väestölle sekä koululaisille. Kaupungille on hyvin edullista tukea niiden tahojen toimintaa, jotka rahoittavat merkittävällä osalla kuntalaisille avoimia liikunnan peruspalveluja, kuten uimahalleja.

Lautakunta päättää lähettää asian kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2013 talousarvion yhteydessä ratkaistavaksi kuitenkin siten, että Mesaanikiinteistöt saisi asiaan kaupungin ennakkokannan vielä kevään 2012 aikana ehtiäkseen peruuttaa uimahallin sulkemiseen kesällä 2012 liittyvän päätöksensä.

Liikuntalautakunta on siis yksimielisesti remontin avustamisen kannalla.
- 30.6.2012 Uittamon uimahallin toiminta loppuu, ellei asiaa saada vielä käännettyä!

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että Uittamon uimahallin remonttia tulisi avustaa, jotta halli saadaan peruskorjattua ja toiminta jatkumaan. Kirjoitin aiheesta myös Turku Liikkeelle -lehden pääkirjoituksen 2/2012 lehteen. Kirjoitus luettavissa alla ja myös selailuversiossa täällä. Tekstin tärkein viesti on tämä: "Alueellisten uintiolosuhteiden ylläpitäminen edellyttääkin nyt laajaa poliittista tahtoa."

Turku liikkeelle 2/2012
Pääkirjoitus

Mennään uimaan!

Suomalaiset ovat uintikansaa. Uinti kuuluu kärkilajeihin kaikenikäisten liikuntaharrastuksista ja on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Myös urheiluseurojen jäsenmäärät ovat olleet kasvussa.

Turku voi olla ylpeä uintikaupunki, sillä meillä on Suomen upeimmat uintiolosuhteet. Joko olette käyneet tutustumassa uuteen Impivaaran uimahalliin? Allaspinta-alaltaan Suomen suurimmasta uimahallista löytyy sopiva allas kaikenikäisille ja tasoisille vesiliikkujille. Uusittujen ja laajennettujen allastilojen lisäksi Impparista löytyvät monipuoliset kunto- ja liikuntasalitilat – jotka kaikki ovat kuntoilijoiden käytettävissä samalla sisäänpääsymaksulla.

Niin upea kuin tämä uusi uimahallimme onkin, ovat kaupunkimme uintimahdollisuudet paljon Impparia laajemmat. Esimerkiksi ohjattua vesiliikuntaa on tarjolla muissakin kaupungin uimahalleissa. Vesivoimistelu onkin yksi aikuisten suosituimmista ryhmäliikuntamuodoista. Eikä suotta!

Vesiliikunta on koko kroppaa tasaisesti kuormittavaa, nivelille hellävaraista liikuntaa. Laji sopii lähes kaikille. Uinnilla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia ja se on suosiotaan kasvattava kuntoilumuoto. Muun muassa näistä syistä uimahallit ovat äärimmäisen tärkeitä lähiliikuntapaikkoja. Pienten, lähellä kotia sijaitsevien uintipaikkojen merkitys on erityisen suuri ikääntyvälle väestölle sekä koululaisille.

Liikuntalautakunta onkin viime kokouksessaan tehnyt uintimyönteisiä päätöksiä. Ennakoidusta poiketen päätimme pitää sekä Lausteen että Paattisten uimahalleja rajatusti auki myös jatkossa. Uskomme, että halleissa riittää uimareita ja vesiliikkujia edelleen, Impivaaran auettuakin. Lisäksi esitimme kaupunginhallitukselle Uittamon uimahallin remontin avustamista. Hallin omistama kiinteistöyhtiö on tehnyt päätöksen hallin sulkemisesta, koska avustusta uimahallin kriittisesti tarvitsemaan remonttiin ei myönnetty. Alueellisten uintiolosuhteiden ylläpitäminen edellyttääkin nyt laajaa poliittista tahtoa.

Kesää kohti mennessä siirrytään uimahalleista kuitenkin ulkosalle polskimaan. Ainakin oma kesäni alkaa virallisesti siitä, kun Samppalinnan maauimala aukaisee ovensa. Uinti on myös mainio ulkoilumuoto, ei pidä unohtaa kaupungin lukuisia uimarantoja! Ja jos ulkoilu-uintikaan ei jostain syystä innosta, tästä lehdestä löytyy runsain mitoin muitakin ulkoilumahdollisuuksia.

Mukavaa kesän odotusta!

Saara-Sofia Sutela
Liikuntalautakunnan puheenjohtaja

Haastattelu Auransillassa 16.5.2012

Kokoomus julkaisee Aamusetin välissä pari kertaa vuodessa Auransilta-nimistä liitettä. Viimeisimmästä numerosta löytyy haastatteluni sivuilta 4-5 yhdessä lautakuntakollegani Satu Alasen kanssa. Koko Auransilta luettavissa Aamusetin näköislehdestä 16.5.2012 numerosta täällä.

Turussa tehdään Suomen parasta liikuntapolitiikkaa

– Uskallan väittää, että Turussa tehdään Suomen parasta liikuntapolitiikkaa ja liikuntatoimessa Suomen parasta liikuntatyötä, sanoo liikuntalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Saara-Sofia Sutela. – Turkua pidetään muualla maassa malliesimerkkinä, turkulaiset eivät vaan itse aina huomaa, miten hyvin liikunta-asiat täällä on hoidettua.

– Lasten liikunnan ihmemaa on turkulaisten ihan oma juttu. Sitä käyvät muut liikuntapäättäjät täällä kateellisina ihailemassa. Meillä on lapsilla ja nuorilla maksuttomat liikuntasalit ja paljon sellaista innovatiivista toimintaa, mitä muualla ei ole, vaikka me toimimme pienemmillä resursseilla kuin muut samankokoiset kaupungit. Kaupunki ylläpitää yli 200 liikuntapaikkaa, joiden joukosta löytyvät harrastuksen puitteet miltei lajille kuin lajille. Meillä on eri puolilla kaupunkia puistokuntosalit, jotka tarjoavat hauskan tavan treenata lihaskuntoa luonnossa. Turussa on 300 aktiivista liikuntaseuraa, joita lautakunta tukee ja avustaa 1,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä on merkittävästi enemmän asukasta kohden, kuin muissa kaupungeissa, Sutela listaa faktoja väitteensä tueksi. – Ja onhan meillä vielä ”Rajattomasti liikuntaa Turun-seudulla”, malliksi muillekin kelpaava Turun liikuntatoimen yhteistyö 11 ympäristökunnan liikuntapäättäjien kanssa.

Palloiluhalli-Sutela

– Kun lähdin kunnallisvaaleihin ensimmäistä kertaa vuonna 2008, nimesin henkilökohtaiseksi poliittiseksi ykköstavoitteekseni, että palloiluhallista tehdään päätös valtuustokauteni aikana, Sutela kertoo ja myöntää pitäneensä halli-asiaa esillä aina ja kaikkialla väsytykseen asti.

– Valtuustoryhmä tituleeraakin minua jo Palloiluhalli-Sutelaksi, hän nauraa, mutta on tosissaan tavoitteensa takana ja sanoo olevansa pettynyt sekä itseensä, että kaupungin päätöksentekoon, ellei asiassa nyt edetä. – Hallista on Turussa puhuttu 30 vuotta, kauemmin kuin minä olen edes elänyt, hän muistuttaa. Toiveikkaana hän odottaa valtuuston vielä tänä syksynä myöntävän hallille suunnittelumäärärahan.

– Kunnollisen sisäpalloiluhallin puuttuminen Turusta on todella iso miinus muuten niin upeassa liikunta- ja urheilukaupungissa. Hallin sijaintipaikan pohtiminen tai muut syyt eivät saa päätöstä enää yhtään viivyttää. Jalkapallo- ja pesäpallostadionien ja – kenttien lisänä se tekee Kupittaasta täydellisen palloilukeskuksen, ja koko alueesta liikunnan ja urheilun keitaan.

EVIVA

Kaupungin eri hallintokuntien kymmenvuotisen budjettikehityksen tarkastelu sai liikuntalautakunnan puheenjohtaja Sutelan kauhistelemaan sosiaali- ja terveystoimen budjetin hurjaa kasvua, kun samaan aikaan liikuntatoimen menot olivat pienentyneet reaalisesti 24% verrattuna kunta-alan menojen hintakehitykseen.

– Toisin päin sen pitäisi olla, Sutela sanoo. – Liikuntapuoleen satsaaminen vähentää sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksia ja lisää säästöä saadaan, kun mukaan tulee myös muu ennalta ehkäisevä työ. Korjaaminen on aina kalliimpaa kuin kunnossapito ihan kaikkialla.
Ennalta ehkäisevän työn ”apostolina” kulkenut Sutela innosti liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen yhteiseen rintamaan. Sen valmistelema ennalta ehkäisevän, virikkeellisen vapaa-aikatoiminnan EVIVA- hanke hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Suunnitelmista päätettiin vuosille 2011–2015, rahoituksesta vuodeksi kerrallaan.

Eurot takaisin korkojen kanssa

EVIVA toteutetaan alueellisesti ja kärkiajatuksena on, että kunkin alueen asukkaat itse kertovat toiveistaan. Järjestöt, seurat ja yhdistykset kutsutaan mukaan ja yhdessä pannaan toimeksi. Sääntönä on, että muistetaan hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö. Näin toiminta voisi olla esimerkiksi vaikka sauvakävely-kulttuurikierros. Tavoitteena on saada vuoteen 2015 mennessä 10.000 uutta aktiivista vapaa-aikatoimintaan osallistuvaa turkulaista.

– Uskon tosivahvasti, että tällaiseen ennalta ehkäisevään työhön käytetyt eurot tulevat korkojen kanssa takaisin muutaman vuoden kuluessa. Puhumattakaan siitä elämänlaadun paranemisen tuomasta ilosta, kun henkilö pääsee aktiiviseksi osaksi jotakin yhteistä toimintaa, oli se sitten mitä tahansa, Sutela sanoo.

Tavoitteellista toimintaa

Tavoitteellisesti toimimaan tottunut Saara-Sofia arvioi realistiseksi mahdollisuudekseen saavuttaa viime eduskuntavaaleissa viides sija kokoomuksen listalla. Huikea vaalityö vei tavoitteeseen, viides sija tuli. Mutta. Puolueen tavoittelema edustajapaikkojen kasvu viidestä kuuteen jäi toteutumatta. Paikkoja saatiinkin vain neljä.

Kauppatieteen maisteri Sutelan ensimmäinen vuosi markkinointitehtävissä elintarviketeollisuuden piirissä Turussa tuli juuri täyteen. Kesälomallaan hän täydentää joogaopintojaan Aasiassa ja pitää mahdollisena joogaohjaajanakin toimimista nykyisen voimisteluvalmennuksen lisäksi.

(Toimittaja: Marjukka Laitinen)